Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle poikkeuksellisia lomautuksia ja irtisanomisia: ”Puhutaan lama-ajan lukemista”

Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat kuluvalle vuodelle poikkeuksellisen suuria lomautuksia. Tälle vuodelle arvioidut lomautukset koskevat yli neljää prosenttia alan henkilöstöstä, eli noin 18 500:ta ihmistä. Laajimpia lomautuksia odotetaan muutamilla hyvinvointialueilla. 

Myös irtisanomisia on tavallista enemmän. Kunnat ja hyvinvointialueet irtisanoivat viime vuonna taloudellisista syistä 0,24 prosenttia henkilöstöstään, noin tuhat ihmistä. Tänä vuonna irtisanomisten arvioidaan koskevan noin 700:aa ihmistä. 

Tiedot käyvät ilmi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuosittaisesta säästökyselystä, jossa kysyttiin kuntien ja hyvinvointialueiden viime vuoden säästötoimia ja arviota vuoden 2025 säästöistä. 

– Kyllä nämä ovat julkisella alalla poikkeuksellisen korkeita lukuja. Vastaavia lomautusmääriä ei ole nähty sitten korona-ajan, ja irtisanomisissa puhutaan 1990-luvun lama-ajan lukemista, kertoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho. 

Ammattiryhmistä irtisanomiset ovat kohdistuneet hallintoon, johtoon ja tukitoimintoihin, mutta myös opettajiin ja hoitohenkilöstöön. 

Palveluita on jouduttu supistamaan 

Kaikkiaan kunnat ja hyvinvointialueet tavoittelevat tänä vuonna noin 415 miljoonan säästöjä, mikä on 1,7 prosenttia niiden työvoimakustannuksista. Viime vuonna vastaavat säästöt olivat 345 miljoonaa eli 1,4 prosenttia. Kasvua on 20 prosenttia. 

Säästöjä etsitään kaikkialta. Kunnat ja hyvinvointialueet muun muassa tehostavat toimintatapoja, vaihtavat säästösyistä lomarahoja vapaaksi ja antavat palkattomia vapaita sekä jättävät virkoja täyttämättä. Suurin osa kunnista (63 %) ja hyvinvointialueista (81 %) on vähentänyt esimerkiksi sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden käyttöä. 

Suurin osa hyvinvointialueista on joutunut myös supistamaan palvelujaan. Näin on tehnyt yli 80 prosenttia hyvinvointialueista ja vajaat 30 prosenttia kunnista. 

– Liialliset henkilöstöön kohdistuvat säästöt uhkaavat palveluita. Jos väkeä irtisanotaan ja lomautetaan, tehtäviä jätetään täyttämättä ja sijaisia palkkaamatta, se näkyy palvelua tarvitseville, sanoo Juho Ruskoaho. 

Kyselyn mukaan hyvinvointialueet ovat saaneet karsittua ostopalveluita ja vuokratyötä. Alueista peräti 98 prosenttia kertoo vähentäneensä niitä viime vuonna. Kunnista näin on tehnyt 26 prosenttia. 

Ministeriöiden ohjaus vaikeuttaa työtä 

Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä tekijät vaikeuttavat palvelujen järjestämistä. Ykköseksi nousi entiseen tapaan riittämätön rahoitus. Rahapula vaikeuttaa palveluiden järjestämistä melko tai erittäin paljon joka toisessa kunnassa (51 %) ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla (92 %).  

Juho Ruskoahon mukaan kuntien tilanne on erilainen kuin hyvinvointialueilla, sillä niillä on muitakin rahoituslähteitä kuin valtionrahoitus. 

– Osalla kunnistakin tilanne on vaikea, ja verotulojen kehitykseen ja valtionosuusuudistukseen liittyy huolia. Osalla on taloudellista puskuria, ja ne kestävät heikkoja aikoja muita paremmin. 

Rahoituksen jälkeen hyvinvointialueet pitävät toiseksi suurimpana ongelmana ministeriöiden tiukkaa ohjausta. Kaksi kolmesta (64 %) hyvinvointialueesta katsoo ministeriöiden ohjauksen vaikeuttavan palvelujen järjestämistä melko tai erittäin paljon. Ministeriöiden ohjausta pidettiin suurempana ongelmana kuin työvoimapulaa (33 %). Näin vastanneiden osuus kasvoi viime vuodesta. 

Kunnissa toiseksi suurimpana haasteena pidettiin tiukkoja kelpoisuusehtoja (40 %) ja henkilöstömitoituksia (35 %). Ongelmat korostuvat suurissa kaupungeissa. 

Tiedustelu henkilöstöä koskevista sopeutustoimista tehtiin joulu-tammikuussa. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin sekä hyvinvointialueille. Siihen vastasi 207 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 23 hyvinvointialuetta ja -yhtymää. Tuloksia on painotettu vastanneiden edustamalla henkilöstömäärällä.