Öljy liikuttaa, lämmittää ja pukee meidät – tuhoon asti: Monira Al Qadirin näyttely Kiasmassa kietoutuu yhteisen kohtalonkysymyksemme ympärille

Öljy on kaikkialla arjessamme – polttoaineissa, vaatteissa, leluissa, meikeissä, rakennuksissa ja teissä. Lämmitämme sillä koteja ja ilmastoa. Sodimme siitä.  

Öljyn kahtalainen rooli vaurauden tuojana ja kriisien aiheuttajana on keskeinen aihe taiteilija Monira Al Qadirin (s. 1983) uudessa näyttelyssä. Näyttelyn nimi Deep Fate viittaa öljyn syntyyn syvällä maaperässä ja samalla siihen, miten öljyriippuvuus ja sen katkaiseminen ovat ihmiskunnalle kohtalonkysymys.

Al Qadirin työskentely perustuu Persianlahden alueen kulttuurihistorian tutkimukseen. Näyttelyssä on esillä veistoksia ja videoteoksia viimeisen vuosikymmenen ajalta. Osa veistoksista on erittäin suurikokoisia, kun taas pienimmät ovat halkaisijaltaan vain senttimetrin. Monissa veistoksissa toistuvat öljynporauksessa käytettävien terien ja kemikaalien molekyylirakenteiden muodot. Leimallista Al Qadirin teoksille ovat sateenkaaren väreissä läikehtivät värit, jotka muistuttavat öljystä ja helmien hohtavasta pinnasta.

Esillä olevissa videoteoksissa Al Qadiri muun muassa palaa lapsuuskokemuksiinsa. Öljynjalostamon lähellä asunutta lasta laitos muistutti ympäristötuhon sijaan hohtavasta suurkaupungista. Palavat öljykentät puolestaan olivat hänen ensimmäinen tietoinen kohtaamisensa öljyn kanssa.

Teoksissa on viittauksia myös Al Qadirin suvun historiaan. Ennen öljybuumia merkittävä elinkeino alueella oli helmensukellus, joka työllisti taiteilijan isoisän. 1950-luvulla öljyteollisuus nosti pienen maan köyhyydestä rikkauteen ja päätti samalla helmenpyyntielinkeinon. 

Deep Fate – Lumous ja tuho -näyttelyn ovat kuratoineet Kiasman kuraattorit Piia Oksanen ja Jari-Pekka Vanhala.

Taiteilijan biografia

Monira Al Qadiri (s. 1983, Senegal) varttui Kuwaitissa ja suoritti taideopintonsa Japanissa. Nykyään hän asuu ja työskentelee Berliinissä.

Al Qadirin yksityisnäyttelyitä on ollut viime vuosina esillä muun muassa taidekeskus Bozarissa Brysselissä (2024), taidemuso UCCA Dunessa Kiinassa (2023), Kunsthaus Bregenzissä Itävallassa (2023), Bilbaon Guggenheim-museossa (2022), Blaffer Art Museumissa Houstonissa (2022) ja Haus der Kunstissa Münchenissä (2020). Hän on ollut mukana lukuisissa ryhmänäyttelyissä muun muassa Desert X AlUlassa (2024), Sydneyn biennaalissa (2023–2024), Boråsin biennaalissa (2024), Sharjahin biennaalissa (2023), Asian Art Biennialissa (2021), Dubai Expossa (2021), Palais de Tokyossa (2020) ja MoMa PS1:ssä (2019–2020). Vuonna 2022 hänen teoksiaan oli esillä Venetsian biennaalin päänäyttelyssä.

Monira Al Qadiri
Deep Fate – Lumous ja tuho
21.3.–7.9.2025

Lehdistökuvia