Pihasauna ilman paperisotaa? – Uusi rakentamislaki voimaan 1.1.2025

Rakentamista varten kiinteistöllä tulee kuitenkin olla rakennusoikeutta jäljellä. Myös muita rakentamisen säädöksiä ja määräyksiä pitää edelleen noudattaa. Tällaisia säädöksiä ovat muun muassa kaavamääräykset ja kuntien rakennusjärjestykset. Esimerkiksi poikkeamislupaa tai suunnittelutarveratkaisua haetaan nykyisessä laajuudessaan lain muuttumisen jälkeenkin.

Vakuutuskorvaus voidaan evätä  

Vaikka rakennuslupaa ei vuodenvaihteen jälkeen enää edellytettäisikään, ennen käyttöönottoa on tarkistettava uudisrakennuksen savupiipun ja tulisijan kelpoisuus ja yhteensopivuus sekä se, että asennukset ovat suunnitelmien mukaiset. Tehty tarkastus on merkittävä rakennustyön tarkastusasiakirjaan.  

Tukes valvoo erilaisia savunpoistolaitteita, kuten saunojen savuhormeja. Niiden CE-merkinnät perustuvat testien perusteella määrätyille suojaetäisyyksille.   

“Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan ratkaisusuosituksissa vakuutuskorvauksia on evätty puutteellisten suojaetäisyyksien tai eristysten takia”, Pohjantähden korvausasiantuntija Suvi Santajärvi kertoo ja jatkaa: 

”Joudumme vuosittain myös Pohjantähdessä eväämään korvauksia palovahingoista, koska vahinko on aiheutunut hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai viranomaismääräysten laiminlyönnistä.”   

“Kannattaa huomioida myös se, että vaikka rakennuksen saisi rakentaa ilman rakennuslupaa, se ei yleensä automaattisesti sisälly kodin vakuutusturvaan. Usein kaikki saunarakennukset ja muut yli 10-neliöiset piharakennukset pitää vakuuttaa erikseen”, muistuttaa Santajärvi.  

Rakennusvalvonnan painopiste siirtyy jatkossa enemmän riskiperusteiseen ja pistokoemaiseen jälkivalvontaan. Hormi aiheuttaa pihasaunoissa suurimman paloriskin, joten sen suunnittelussa ja toteutuksessa pitää olla tarkkana.   

“Tulisijat ja savuhormit on nuohottava riittävän usein. Nuohousväli määräytyy käyttöasteen, rakenteen sekä käytetyn polttoaineen mukaan. Säännöllinen nuohous on tärkeää, jotta tulisija toimii tehokkaasti ja hormi vetää hyvin”, summaa Santajärvi.  

Hella määrittelee, tarvitaanko rakennuslupaa  

Ilman lupaa rakennettavat piharakennukset eivät saa olla asuinkäyttöön suunniteltuja. Asetuksen 1008/2017 mukaisesti asunnoksi määriteltävässä rakennuksessa on keittiö, keittokomero tai keittotila. Oikeuskäytännön mukaan ero rakennuslupaa vaativan asuinrakennuksen ja ilman lupaa rakennettavan talousrakennuksen välillä on hellassa. Jos rakennuksessa on hella, lupa pitää olla aina. Hellaksi katsotaan sähkö-, puu- tai kaasuhella, mutta ei irrallista keittolevyä, hellakamiinaa, takkaa, saunan kiuasta tai mikroaaltouunia.   

Piharakennuksessa voi kuitenkin olla sähkö, vesi, lämmöneristys ja muut mukavuudet — hella määrittelee sen, tarvitaanko rakennuslupaa vai ei.  

Yhteydenotot:

Markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Hanna Kemppi, p. 040 525 6192, hanna.kemppi@pohjantahti.fi