Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta
Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.
Satu Latosen 14. maaliskuuta Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnassa tarkastettu väitöstutkimus paljastaa, miten apteekit, sairaala-apteekit, lääketeollisuus ja -tukut sekä viranomaiset ja edunvalvontajärjestöt yhdistivät voimansa varmistaakseen lääkkeiden ja rokotteiden saatavuuden Suomen kansalaisille pandemian aikana. Latosen mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä mahdollisti nopean reagoinnin pandemian aiheuttamiin haasteisiin.
Latonen huomauttaa, että lääkehuollon toimijoiden kriisivalmius kehittyi tutkimuksen aikana, kun toimintoja kehitettiin kriisinkestävämmiksi. Kriisiin vastaaminen vaati monenlaisia toimenpiteitä, ongelmanratkaisua ja uusia toimintatapoja. Esimerkiksi apteekit kohtasivat huolestuneet kansalaiset, korjasivat väärää tietoa koronan hoitoon ja lääkkeisiin liittyen, lisäsivät joustavuutta palveluissa ja aloittivat käsidesin valmistuksen. Sairaala-apteekit puolestaan koordinoivat kriittisten lääkkeiden saatavuutta, perustivat lääkehoidon uusille koronaosastoille ja varmistivat koronarokotteiden turvallisen jakelun terveydenhuollon toimintayksiköihin. Lisäksi lääketeollisuus ja -tukut vastasivat lääkehamstraukseen ja toimitusketjujen haasteisiin.
Haasteina nousivat esiin epäselvyys ja tietokatveet tiedon jakamisessa, koordinaatiossa ja yhteistyössä. Latosen tutkimus tuo esille myös tarpeen selkeyttää kriittisten lääkkeiden niukkuuden jakamisen pelisäännöt.
– Kun lääkettä ei ole saatavilla tarpeeksi, miten varmistamme, että potilaat eri puolella Suomea ovat yhdenvertaisessa asemassa, tohtorikoulutettava Latonen kysyy.
– Lääkkeiden velvoitevarastointi suojasi Suomen terveydenhuoltoa tehokkaasti, mutta kriisitilanteen koordinointi kaipaa tarkempia linjauksia, jatkaa Latonen.
Suomen kriisivalmiuden kehittäminen on ajankohtainen aihe epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Latosen tutkimus osoittaa, kuinka lääkehuollon kriisijohtamista voidaan kehittää, jotta varautuminen tuleviin kriiseihin olisi entistä vahvempaa.
– Toivon, että tutkimus voi auttaa parantamaan lääkehuollon kriisivalmiutta ja nostaa esiin sen merkityksen osana Suomen terveydenhuoltoa, pohtii Latonen.
Väitöksen tiedot
Proviisori Satu Latonen väitteli 14.3.2025 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Crisis management and cross-sectoral collaboration among pharmaceutical supply chain stakeholders during the COVID-19 pandemic".
Vastaväittäjänä toimi dosentti, FaT, sairaala-apteekkari Joni Palmgrén, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, ja kustoksena Anne Juppo.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu Latonen, satu.latonen@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme