Miksi imusuonilla on palapelimäinen rakenne?

Imusuonisto on keskeinen järjestelmä kehon nestetasapainon ylläpitämisessä ja immuunipuolustuksen tukemisessa. Imusuonet koostuvat yksikerroksisesta endoteelisolukosta, joka mahdollistaa nesteiden, solujen ja suurten molekyylien siirtymisen ympäröivistä kudoksista suonten sisälle. Näiden suonten on oltava erittäin läpäiseviä ottaakseen nestettä tehokkaasti vastaan, mutta samalla joustavia, jotta ne kestävät äkillisiä kudoksen nestetilavuuden muutoksia, kuten turvotusta, repeämättä.

Solut kykenevät muuttamaan muotoaan jatkuvasti

Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Wihurin tutkimuslaitoksen johtajan, professori Taija Mäkisen tutkimusryhmä selvitti, miten ohut endoteelisolukerros pystyy säilyttämään eheytensä vaihtelevissa nestepaineolosuhteissa. Tutkimuksessa havaittiin, että ratkaiseva tekijä on solujen kyky jatkuvasti muuttaa ainutlaatuista muotoaan.

– On jo pitkään tiedetty, että imusuonten endoteelisolut muistuttavat muodoltaan tammen lehtiä tai palapelin paloja. Tämän erikoisen muodon syy on kuitenkin ollut arvoitus, eikä sitä ole aiemmin onnistuttu jäljittelemään viljellyissä soluissa, Taija Mäkinen kertoo.

Samanlainen palapelimäinen solumuoto esiintyy täysin erilaisessa solutyypissä: kasvien lehtien pinnalla. Kasveilla tämä muoto auttaa soluja kestämään sisäistä nestepainetta, joka on elintärkeää kasvin kasvulle ja rakenteen tukemiselle.

Se, että palapelimäiset solut toimivat samalla tavalla sekä kasveissa että nisäkkäissä, viittaa perustavanlaatuiseen biologiseen periaatteeseen: tämä erottuva solumuoto parantaa rakenteellista vakautta eri eliöryhmissä. Samaa periaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa, esimerkiksi teiden päällystyskivet ovat usein aaltoilevia tai toisiinsa lukittuvia kestävyyden ja kulutuksenkeston parantamiseksi.