Puheenvuoro: Kevät tuo mukanaan pölyävät kadut ja maastopalovaaran
Ilmaan nouseva pöly heikentää ilmanlaatua erityisesti kaupungeissa. Maastopalovaroitus annetaan tänä vuonna ennätyksellisen varhain.
On taas jokakeväisen katupölykauden aika. Kaupunkien kadut ja väylät ovat pölynneet eri puolilla Suomea aurinkoisina ja kuivina päivinä helmikuun alusta lähtien. Keväisen katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat vuosittain sääolosuhteiden mukaan. Varsinainen pahin katupölykausi lienee tänä vuonna vasta edessä, sillä isossa osassa maata on vielä talviset olosuhteet.
Katupölyä nousee ilmaan, kun teiden pinnat kuivuvat ja talven aikana kertynyt pöly nousee ilmaan tuulen ja liikennevirtojen myötä. Viime viikolla pölyisiä päiviä oli kuitenkin Pohjois-Suomea myöten.
Katupöly kirvelee silmiä, likaa ympäristöä ja heikentää viihtyvyyttä. Suomen vilkasliikenteisillä alueilla katupöly on merkittävin hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) lähde. Pölyä syntyy sekä paikallisliikenteestä että taajamien läpi kulkevasta valtaväyläliikenteestä, ja sen pääasiallisia aiheuttajia ovat nastarenkaiden kuluttama asfaltti sekä katujen hiekoitus.
Ilmaan nouseva katupöly voi ärsyttää hengitysteitä, aiheuttaen esimerkiksi nuhaa, yskää ja silmien ärtymistä. Erityisen alttiita sen haittavaikutuksille ovat astmaatikot, sekä hengityselin- ja sydänsairaat. Herkistyneiden osalta tilannetta vaikeuttaa entisestään samoihin aikoihin käynnistyvä siitepölykausi.
Katupöly on ilmiönä kuitenkin paikallinen ja helposti silmin havaittavissa, ja ilmanlaatu paranee nopeasti, kun siirrytään kauemmas pölyävästä kadusta tai väylästä. Siksi katupölyn kannalta miellyttävämpiä kävelyreittejä löytyy usein aivan lähistöltä. Lisäksi sateisina päivinä sade huuhtelee pölyn takaisin maahan ja ilma puhdistuu nopeasti, ainakin hetkellisesti.
Suomessa pölyisten päivien määrä ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat yleisesti vähentyneet, sillä monilla alueilla on viime vuosikymmenten aikana onnistuttu tehokkaasti vähentämään katupölyä. Katupöly on kuitenkin edelleen yksi Suomen suurimpia ilmanlaatuhaasteita.
Parhaillaan Suomessa ollaan päivittämässä ilmanlaatuun liittyvää lainsäädäntöä. Joulukuussa 2024 julkaistun uuden ilmanlaatudirektiivin kiristyneiden raja-arvojen myötä Suomessa tarvitaankin entistä tehokkaampia paikallisia toimenpiteitä katupölytilanteen parantamiseksi.
Maastopalovaroitukset ovat toinen etenevän kevään merkki
Maastopalovaroituskausi alkoi tänään 20. maaliskuuta Ahvenanmaalla. Ensimmäinen maastopalovaroitus annettiin selvästi tavanomaista aikaisemmin. Tyypillisesti kausi käynnistyy huhtikuun puolivälin tiennoilla. Viime vuonna ensimmäinen maastopalovaroitus annettiin vasta toukokuun 5. päivänä.
Avotulta ei saa sytyttää maastopalovaroituksen aikana tai jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että maastopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Ilmatieteen laitos antaa maastopalovaroituksen maakuntakohtaisesti, pohjoisessa kuntakohtaisesti. Olosuhteet vaihtelevat kuitenkin paikallisesti paljon ja tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulen turvallisesta käytöstä ja sammuttamisesta.
Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, josta tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi (pelastuslaki 6 §). Avotulta ei saa myöskään tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa. Kulotuksen suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta ennakolta pelastuslaitokselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muuta tulenkäyttöä, josta muodostuu merkittävästi savua. Alkusammutus ja lisäavun pyyntö soittamalla hätänumeroon 112 estää parhaiten palon leviämisen.
Ihmissilmä on edelleen paras havaintoväline maastopalojen havainnointiin. Harvaan asutuilla alueilla silmäpareja ei ole kuitenkaan aina paikalla. Havainnoitsijoiden puutetta paikattiin aiemmin tähystystorneilla. Nykyään maastopalojen havainnointia tehdään vieläkin korkeammalta lentokoneista ja satelliiteista.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston koordinoimille tähystyslennoille lähdetään Ilmatieteen laitoksen syttymisriskin perusteella. Maastopalojen satelliittihavainnot Ilmatieteen laitos puolestaan vastaanottaa ja käsittelee Sodankylän avaruuskeskuksessa, jonka jälkeen tiedot lähetetään hätäkeskuksiin ja pelastuslaitoksiin.
Suuria maastopaloja on Suomessa ollut viime vuosikymmeninä vähän naapurimaihin verrattuna. Tähän on monia syitä metsänhoidosta lähtien, mutta otollisissa olosuhteissa hyvin suuret palot ovat meilläkin mahdollisia.
Maastopaloista suurin osa johtuu ihmistoiminnasta. Pidetään yhdessä huoli, että maastopalotilastomme näyttävät jatkossakin hyviltä.
Tekstin ovat kirjoittaneet Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat Katriina Kyllönen ja Tuomo Bergman. Puheenvuorot ovat Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kommentteja ajankohtaisista sää- ja ilmastoilmiöistä, joita julkaistaan laitoksen verkkopalvelussa osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija, Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuasiantuntija Katriina Kyllönen puh. 029 539 5461
Meteorologi, Ilmatieteen laitoksen maastopaloasiantuntija Tuomo Bergman puh. 029 539 2035
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
AGCLIMATE-forskningsprojektet utvecklar lösningar för att mäta och minska växthusgasutsläpp från jordbruksmark8.5.2025 13:11:57 EEST | Pressmeddelande
Business Finland har beviljat finansiering till forskningsprojektet AGCLIMATE, som utvecklar vetenskapsbaserade lösningar för att mäta och minska växthusgasutsläpp från åkermark. På så sätt skapas nya affärsmöjligheter för klimatvänliga produkter och tjänster.
AGCLIMATE-tutkimushankkeessa kehitetään ratkaisuja maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen8.5.2025 13:11:57 EEST | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen AGCLIMATE-hankkeelle, jossa kehitetään ratkaisuja peltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen tieteeseen perustuvin keinoin. Näin luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.
AGCLIMATE project develops solutions to measure and reduce greenhouse gas emissions from agricultural lands8.5.2025 13:11:57 EEST | Press release
Business Finland has granted funding for the AGCLIMATE project, which develops science-based solutions to measure and reduce greenhouse gas emissions from agricultural fields. The project creates new business opportunities for climate-friendly products and services.
Huhtikuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin8.5.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Copernicus-ilmastopalvelun mukaan huhtikuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin huhtikuu. Euroopassa koettiin huhtikuussa sekä kuivuutta että rankkasateita.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas on valittu Tulanetin puheenjohtajaksi6.5.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Valtion tutkimuslaitosten yhteistyöfoorumi Tulanet vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta, tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme