Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis
21.3.2025 07:03:42 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.

Polttoaineverot ovat tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikennesektorin päästöjä. Polttoaineverot herättävät kuitenkin usein kansalaisten vastustusta ja ne koetaan epäoikeudenmukaisiksi, mikä tekee polttoaineverojen korottamisesta vaikeaa.
Tutkija Kimmo Palanne Aalto-yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (VATT) tutkii väitöskirjassaan, voidaanko liikenteen päästöjä vähentää polttoaineverotuksen lisäksi alentamalla julkisen liikenteen lippuhintoja. Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin seudun joukkoliikenteen vuoden 2019 hinta- ja vyöhykeuudistusta, joka laski matkalippujen hintoja osalla asiakkaista 45 prosentilla.
"Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähensi autoilua ja päästöjä, mutta ei vaikuttanut auton omistukseen. Vaikka vaikutus ajokilometreihin oli osalla ihmisistä melko suuri, ilmastotoimena hinnanalennus oli kuitenkin kallis verrattuna esimerkiksi polttoaineveron korotuksiin", tutkija Kimmo Palanne tiivistää tutkimuksen tulokset.
Ajokilometrit vähenivät, mutta autoista ei luovuttu
Hintojen alentaminen johti selkeään ajokilometrien vähenemiseen erityisesti niillä alueilla, jotka olivat lähimpänä halvempiin lippuihin oikeuttavan matkustusvyöhykkeen rajaa. Vaikutus oli suurin 600 metrin etäisyydellä rajasta, missä ajokilometrit vähenivät keskimäärin 700–1400 kilometriä vuodessa hinnanalennuksen saaneilla.
Ajokilometrien joustavuus julkisen liikenteen hintojen muutoksille vaihteli välillä 0,06–0,27. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 10 prosentin lasku lippujen hinnoissa johtaisi 0,6–2,7 prosenttia alempiin ajokilometreihin. Mitä lähempänä vyöhykerajaa asui, sitä voimakkaampi oli ajamisen jousto julkisen liikenteen hintojen muutoksille.
Vaikka ajokilometrit vähenivät osalla merkittävästi, tutkimuksessa ei havaittu muutoksia auton omistuksessa. Tämä viittaa siihen, että ihmiset siirtyivät käyttämään julkista liikennettä tietyissä matkoissa, mutta eivät luopuneet autoilusta kokonaan. Tämä saattaa osoittaa, että julkinen liikenne ei pysty korvaamaan autoa kaikilla matkoilla, vaikka siitä tuleekin houkuttelevampaa hintojen alentuessa.
Ilmastotoimena suhteellisen kallis
Tutkimuksen tulosten mukaan julkisen liikenteen lippujen hinnan alentaminen on suhteellisen kallis keino vähentää päästöjä. Arvioidut kustannukset päästöjen vähentämiselle olivat noin 1000–3000 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Verrattuna polttoaineveron korotuksen kustannuksiin, jotka ovat aiempien tutkimusten perusteella jopa alle sata euroa hiilidioksiditonnia kohden, julkisen liikenteen hinnoittelu on huomattavasti kalliimpi päästövähennyskeino.
"Suhteellisen korkean hinnan vuoksi julkisen liikenteen hinnanalennus on houkutteleva ilmastotoimi vain, jos muut vaihtoehdot, kuten polttoaineverot, eivät ole poliittisesti mahdollisia tai ne eivät riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Toki julkista liikennettä voidaan tukea myös muista syistä", Palanne sanoo.
Luotettava tutkimusasetelma
Tutkimus käyttää erojen erotusmenetelmää (difference-in-differences), jossa vertaillaan lähellä matkustusvyöhykkeen rajaa asuvia henkilöitä, joista toiset saivat hinnanalennuksen, kun taas toiset asuivat juuri rajan ulkopuolella eivätkä saaneet alennusta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa hinnanmuutoksen vaikutusten erottamisen muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa autoiluun ja liikenteen päästöihin. Tutkimuksessa käytetyt tiedot asuinpaikasta ja auton käytöstä perustuvat Tilastokeskuksen ja Traficomin rekisteriaineistoihin.
Kimmo Palanteen taloustieteen väitöskirja Essays on transportation and the environment tarkastetaan Aalto-yliopistossa 21.3.2025. Vastaväittäjänä toimii professori Anders Munk-Nielsen Kööpenhaminan yliopistosta.
Nyt julkaistavan tutkimuksen lisäksi väitöskirja sisältää tutkimukset polttoaineverojen vaikutuksista polttoaineiden hintoihin Suomessa sekä polttoaineverotaakan jakautumisesta kotitalouksille. Hiilidioksidiveron vaikutuksista autojen polttoainehintoihin on tiedotettu täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo PalanneTutkijaVATT / Energia, ilmasto ja ympäristö, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 295 519 507kimmo.palanne@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta4.6.2026 06:40:00 EEST | Tiedote
Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.
Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat28.5.2026 07:16:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme