Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.

Polttoaineverot ovat tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikennesektorin päästöjä. Polttoaineverot herättävät kuitenkin usein kansalaisten vastustusta ja ne koetaan epäoikeudenmukaisiksi, mikä tekee polttoaineverojen korottamisesta vaikeaa.
Tutkija Kimmo Palanne Aalto-yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (VATT) tutkii väitöskirjassaan, voidaanko liikenteen päästöjä vähentää polttoaineverotuksen lisäksi alentamalla julkisen liikenteen lippuhintoja. Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin seudun joukkoliikenteen vuoden 2019 hinta- ja vyöhykeuudistusta, joka laski matkalippujen hintoja osalla asiakkaista 45 prosentilla.
"Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähensi autoilua ja päästöjä, mutta ei vaikuttanut auton omistukseen. Vaikka vaikutus ajokilometreihin oli osalla ihmisistä melko suuri, ilmastotoimena hinnanalennus oli kuitenkin kallis verrattuna esimerkiksi polttoaineveron korotuksiin", tutkija Kimmo Palanne tiivistää tutkimuksen tulokset.
Ajokilometrit vähenivät, mutta autoista ei luovuttu
Hintojen alentaminen johti selkeään ajokilometrien vähenemiseen erityisesti niillä alueilla, jotka olivat lähimpänä halvempiin lippuihin oikeuttavan matkustusvyöhykkeen rajaa. Vaikutus oli suurin 600 metrin etäisyydellä rajasta, missä ajokilometrit vähenivät keskimäärin 700–1400 kilometriä vuodessa hinnanalennuksen saaneilla.
Ajokilometrien joustavuus julkisen liikenteen hintojen muutoksille vaihteli välillä 0,06–0,27. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 10 prosentin lasku lippujen hinnoissa johtaisi 0,6–2,7 prosenttia alempiin ajokilometreihin. Mitä lähempänä vyöhykerajaa asui, sitä voimakkaampi oli ajamisen jousto julkisen liikenteen hintojen muutoksille.
Vaikka ajokilometrit vähenivät osalla merkittävästi, tutkimuksessa ei havaittu muutoksia auton omistuksessa. Tämä viittaa siihen, että ihmiset siirtyivät käyttämään julkista liikennettä tietyissä matkoissa, mutta eivät luopuneet autoilusta kokonaan. Tämä saattaa osoittaa, että julkinen liikenne ei pysty korvaamaan autoa kaikilla matkoilla, vaikka siitä tuleekin houkuttelevampaa hintojen alentuessa.
Ilmastotoimena suhteellisen kallis
Tutkimuksen tulosten mukaan julkisen liikenteen lippujen hinnan alentaminen on suhteellisen kallis keino vähentää päästöjä. Arvioidut kustannukset päästöjen vähentämiselle olivat noin 1000–3000 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Verrattuna polttoaineveron korotuksen kustannuksiin, jotka ovat aiempien tutkimusten perusteella jopa alle sata euroa hiilidioksiditonnia kohden, julkisen liikenteen hinnoittelu on huomattavasti kalliimpi päästövähennyskeino.
"Suhteellisen korkean hinnan vuoksi julkisen liikenteen hinnanalennus on houkutteleva ilmastotoimi vain, jos muut vaihtoehdot, kuten polttoaineverot, eivät ole poliittisesti mahdollisia tai ne eivät riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Toki julkista liikennettä voidaan tukea myös muista syistä", Palanne sanoo.
Luotettava tutkimusasetelma
Tutkimus käyttää erojen erotusmenetelmää (difference-in-differences), jossa vertaillaan lähellä matkustusvyöhykkeen rajaa asuvia henkilöitä, joista toiset saivat hinnanalennuksen, kun taas toiset asuivat juuri rajan ulkopuolella eivätkä saaneet alennusta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa hinnanmuutoksen vaikutusten erottamisen muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa autoiluun ja liikenteen päästöihin. Tutkimuksessa käytetyt tiedot asuinpaikasta ja auton käytöstä perustuvat Tilastokeskuksen ja Traficomin rekisteriaineistoihin.
Kimmo Palanteen taloustieteen väitöskirja Essays on transportation and the environment tarkastetaan Aalto-yliopistossa 21.3.2025. Vastaväittäjänä toimii professori Anders Munk-Nielsen Kööpenhaminan yliopistosta.
Nyt julkaistavan tutkimuksen lisäksi väitöskirja sisältää tutkimukset polttoaineverojen vaikutuksista polttoaineiden hintoihin Suomessa sekä polttoaineverotaakan jakautumisesta kotitalouksille. Hiilidioksidiveron vaikutuksista autojen polttoainehintoihin on tiedotettu täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo PalanneTutkijaVATT / Energia, ilmasto ja ympäristö, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 295 519 507kimmo.palanne@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa30.9.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.
Tutkimus: tulojen kasvu paransi mielenterveyttä22.9.2025 07:02:00 EEST | Tiedote
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.
Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset18.9.2025 06:47:45 EEST | Tiedote
VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.
VATT:n asiantuntijat: Uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen12.9.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki. VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita.
VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen9.9.2025 07:10:01 EEST | Tiedote
VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme