Ammatilliset identiteetit liikunnanopettajaksi kasvamisen keskiössä
21.3.2025 08:43:23 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Identiteettipohdinnat ovat nykyään läsnä monilla elämän alueilla: urheilujoukkueilla on peli-identiteetit, poliitikot harrastavat identiteettipolitiikkaa ja sukupuoli-identiteettien kirjo puhuttaa. Opettajan työssä opettajan identiteetti nousee keskiöön, kun koulun arjen haasteissa kamppaileva opettaja pohtii, miten toimia työn ja osaamisvaatimusten muutoksessa, tai kun mietitään, millaisia opettajia opettajankoulutuksessa halutaan kouluttaa ja miten tähän päämäärään päästäisiin.
Liikunnanopetus ja liikunnan oppiaine ovat perinteisesti keskittyneet pitkälti taitoihin ja suorituksiin sekä näiden mittaamiseen. Viimeistään 2010-luvulla tämän suuntaisista tavoitteista ja sisällöistä luovuttiin. Nykyinen opetussuunnitelma korostaakin oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista, monipuolisten liikkumistaitojen oppimista ja myönteistä suhtautumista omaan kehollisuuteen.
”Liikunnanopettajien henkilökohtainen ymmärrys liikunnan oppiaineesta ja heidän käsityksensä itsestään sen tavoitteiden toteuttajina ovat kuitenkin keskeisiä, koska ne ovat yhteydessä oppilaiden liikuntakokemuksiin koululiikunnassa”, LitL Jukka Virta kertoo. Virran kasvatustieteiden väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa maaliskuun lopulla.
Virta tarkasteli kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin rakentumista. Liikunnanopettajan identiteettikysymyksiä lähestyttiin kehollisuuden, informaalien oppimiskokemusten ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Lisäksi Virta tarkasteli ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen välisiä yhteyksiä.
Opettajien käsitykset kehollisuudesta vaihtelevat
Liikunnanopettajien käsitykset kehollisuudesta osoittautuivat monipuolisiksi. Jotkut haastateltavista opettajista painottivat kehon suorituskykyä ja ulkonäköä, toiset taas katsoivat opettajan fyysisten ominaisuuksien olevan toissijaisia ja painottivat hyväksyvää suhtautumista kehoon.
”Osa haastateltavista myös kamppaili kehollisuuteen liittyvien ulkonäköpaineiden kanssa. He halusivat samanaikaisesti olla hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat ja silti hyviä liikunnanopettajia”, Virta kertoo.
Opettajankoulutuksen ulkopuolella tapahtuneilla oppimiskokemuksilla oli tärkeä rooli ammatillisen identiteetin muodostumisessa. Myös erilaiset vuorovaikutustilanteet oppilaiden kanssa saivat opettajat pohtimaan omaa opettajuuttaan.
Tutkimustuloksista tukea opettajankoulutukseen
Virran väitöstutkimus lisää ymmärrystä liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin muodostumisesta ja sen yhteyksistä ammatilliseen oppimiseen. Tutkimuksessaan Virta havaitsi opettajan ammatillisen identiteetin muodostumisen ja ammatillisen oppimisen prosessien välisen yhteyden olevan tiivis ja vuorovaikutteinen. Opettajan senhetkisen ammatillisen identiteetin merkitys korostui ammatillisessa oppimisessa. Identiteetti ohjasi heitä sellaisten sisältöjen pariin, jotka kuvastivat sitä, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa.
”Toivon, että tutkimustulokset tarjoavat opettajankouluttajille keinoja tukea opettajaidentiteetin muodostumista opettajankoulutuksessa. Tulokset antavat myös liikunnanopettajille ja -opiskelijoille valmiuksia käsitellä opettajan työn muutoksia ja opettajankoulutuksessa opetettavia sisältöjä suhteessa siihen, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa”, Virta summaa.
LitL Jukka Virran kasvatustieteen (opettajankoulutus) väitöskirjan "Liikunnanopettajien ammatillinen identiteettioppiminen" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 28.3.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston Helena-salissa (RUU D104).
Vastaväittäjänä toimii professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Poikkeus (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa verkossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0544-7
Jukka Virta kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta Helsingissä vuonna 1993. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004 ja liikuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2011. Hän on työskennellyt liikunnan- ja luokanopettajana sekä opettajankoulutuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Virta
jukka.t.virta@jyu.fi
p. 041–5442154
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Avoimen väylät uudistuvat Jyväskylän yliopistossa: Selkeyttä ja lisää mahdollisuuksia tutkintokoulutukseen hakeutuville29.6.2026 12:44:56 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto nostaa avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta. Tavoitetaso on 15 prosenttia niiden tutkinto-ohjelmien sisäänotosta, joihin voi hakea avoimen väylältä. Samalla avoimen väylien edellytykset selkeytyvät: jatkossa Jyväskylän yliopistossa on kolme väylätyyppiä. Kehittämistyö tukee erityisesti valtion rahoittamalla opintosetelillä opiskelevien nuorten aikuisten korkeakoulupaikan saavuttamista.
Uusiutuvan energian nopea kasvu kuormittaa luontoa – tutkijat ehdottavat tarkempaa sijainninohjausta29.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomessa nopeasti kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaikuttaa merkittävästi sekä ympäristöön että ihmisiin, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin Wisdom Letters -julkaisusarjassa ilmestynyt vertaisarvioitu artikkeli. Vaikka yksittäisiä hankkeita tarkastellaan yksityiskohtaisesti, eivät nykyiset suunnittelu- ja arviointikäytännöt riitä niiden yhteisvaikutusten hallintaan. Politiikkasuosituksia sisältävän julkaisun ovat laatineet neljä tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.
Ketä enää kiinnostaa? Jyväskylän Kesässä kysytään, mihin journalismia ja viisautta tarvitaan muuttuvassa maailmassa25.6.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma kokoaa 1.–5.7.2026 Jyväskylän yliopiston kampukselle tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia ja muita asiantuntijoita pohtimaan viisauden merkitystä ajassamme. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa journalismin tulevaisuutta, viisauden ja typeryyden rajapintoja, vastuullisuutta, ihmisen kasvua sekä luontosuhdetta.
Monimuotoinen metsä on tulevaisuuden arvonluonnin alusta – tutkijat esittävät uutta suuntaa Suomen metsäsektorille25.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Luontokato, ilmastotavoitteet ja globaalit markkinamuutokset muuttavat metsäsektorin toimintaympäristöä. Uusimman Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tuottaman Wisdom Letters -julkaisusarjan vertaisarvioidun julkaisun mukaan Suomen kannattaa vastata muutokseen rakentamalla metsistä monipuolinen arvonluonnin alusta, jossa taloudellinen menestys perustuu aiempaa vahvemmin luonnon monimuotoisuuteen, uusiin palveluihin ja korkean lisäarvon liiketoimintaan.
Perinnöksi ilmastokriisi? Tutkimus kyseenalaistaa sukupolvien välisen kuilun24.6.2026 08:58:00 EEST | Tiedote
Ilmastokeskustelu nähdään usein sukupolvien välisenä ristiriitana, jossa nuoret joutuvat kantamaan vanhempien sukupolvien teot. Jyväskylän yliopiston tutkimus haastaa tämän asetelman ja osoittaa, että todellisuudessa asetelma on monimutkaisempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme