Ammatilliset identiteetit liikunnanopettajaksi kasvamisen keskiössä
Identiteettipohdinnat ovat nykyään läsnä monilla elämän alueilla: urheilujoukkueilla on peli-identiteetit, poliitikot harrastavat identiteettipolitiikkaa ja sukupuoli-identiteettien kirjo puhuttaa. Opettajan työssä opettajan identiteetti nousee keskiöön, kun koulun arjen haasteissa kamppaileva opettaja pohtii, miten toimia työn ja osaamisvaatimusten muutoksessa, tai kun mietitään, millaisia opettajia opettajankoulutuksessa halutaan kouluttaa ja miten tähän päämäärään päästäisiin.
Liikunnanopetus ja liikunnan oppiaine ovat perinteisesti keskittyneet pitkälti taitoihin ja suorituksiin sekä näiden mittaamiseen. Viimeistään 2010-luvulla tämän suuntaisista tavoitteista ja sisällöistä luovuttiin. Nykyinen opetussuunnitelma korostaakin oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista, monipuolisten liikkumistaitojen oppimista ja myönteistä suhtautumista omaan kehollisuuteen.
”Liikunnanopettajien henkilökohtainen ymmärrys liikunnan oppiaineesta ja heidän käsityksensä itsestään sen tavoitteiden toteuttajina ovat kuitenkin keskeisiä, koska ne ovat yhteydessä oppilaiden liikuntakokemuksiin koululiikunnassa”, LitL Jukka Virta kertoo. Virran kasvatustieteiden väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa maaliskuun lopulla.
Virta tarkasteli kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin rakentumista. Liikunnanopettajan identiteettikysymyksiä lähestyttiin kehollisuuden, informaalien oppimiskokemusten ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Lisäksi Virta tarkasteli ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen välisiä yhteyksiä.
Opettajien käsitykset kehollisuudesta vaihtelevat
Liikunnanopettajien käsitykset kehollisuudesta osoittautuivat monipuolisiksi. Jotkut haastateltavista opettajista painottivat kehon suorituskykyä ja ulkonäköä, toiset taas katsoivat opettajan fyysisten ominaisuuksien olevan toissijaisia ja painottivat hyväksyvää suhtautumista kehoon.
”Osa haastateltavista myös kamppaili kehollisuuteen liittyvien ulkonäköpaineiden kanssa. He halusivat samanaikaisesti olla hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat ja silti hyviä liikunnanopettajia”, Virta kertoo.
Opettajankoulutuksen ulkopuolella tapahtuneilla oppimiskokemuksilla oli tärkeä rooli ammatillisen identiteetin muodostumisessa. Myös erilaiset vuorovaikutustilanteet oppilaiden kanssa saivat opettajat pohtimaan omaa opettajuuttaan.
Tutkimustuloksista tukea opettajankoulutukseen
Virran väitöstutkimus lisää ymmärrystä liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin muodostumisesta ja sen yhteyksistä ammatilliseen oppimiseen. Tutkimuksessaan Virta havaitsi opettajan ammatillisen identiteetin muodostumisen ja ammatillisen oppimisen prosessien välisen yhteyden olevan tiivis ja vuorovaikutteinen. Opettajan senhetkisen ammatillisen identiteetin merkitys korostui ammatillisessa oppimisessa. Identiteetti ohjasi heitä sellaisten sisältöjen pariin, jotka kuvastivat sitä, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa.
”Toivon, että tutkimustulokset tarjoavat opettajankouluttajille keinoja tukea opettajaidentiteetin muodostumista opettajankoulutuksessa. Tulokset antavat myös liikunnanopettajille ja -opiskelijoille valmiuksia käsitellä opettajan työn muutoksia ja opettajankoulutuksessa opetettavia sisältöjä suhteessa siihen, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa”, Virta summaa.
LitL Jukka Virran kasvatustieteen (opettajankoulutus) väitöskirjan "Liikunnanopettajien ammatillinen identiteettioppiminen" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 28.3.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston Helena-salissa (RUU D104).
Vastaväittäjänä toimii professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Poikkeus (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa verkossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0544-7
Jukka Virta kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta Helsingissä vuonna 1993. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004 ja liikuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2011. Hän on työskennellyt liikunnan- ja luokanopettajana sekä opettajankoulutuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Virta
jukka.t.virta@jyu.fi
p. 041–5442154
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme