Ammatilliset identiteetit liikunnanopettajaksi kasvamisen keskiössä
21.3.2025 08:43:23 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Identiteettipohdinnat ovat nykyään läsnä monilla elämän alueilla: urheilujoukkueilla on peli-identiteetit, poliitikot harrastavat identiteettipolitiikkaa ja sukupuoli-identiteettien kirjo puhuttaa. Opettajan työssä opettajan identiteetti nousee keskiöön, kun koulun arjen haasteissa kamppaileva opettaja pohtii, miten toimia työn ja osaamisvaatimusten muutoksessa, tai kun mietitään, millaisia opettajia opettajankoulutuksessa halutaan kouluttaa ja miten tähän päämäärään päästäisiin.
Liikunnanopetus ja liikunnan oppiaine ovat perinteisesti keskittyneet pitkälti taitoihin ja suorituksiin sekä näiden mittaamiseen. Viimeistään 2010-luvulla tämän suuntaisista tavoitteista ja sisällöistä luovuttiin. Nykyinen opetussuunnitelma korostaakin oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista, monipuolisten liikkumistaitojen oppimista ja myönteistä suhtautumista omaan kehollisuuteen.
”Liikunnanopettajien henkilökohtainen ymmärrys liikunnan oppiaineesta ja heidän käsityksensä itsestään sen tavoitteiden toteuttajina ovat kuitenkin keskeisiä, koska ne ovat yhteydessä oppilaiden liikuntakokemuksiin koululiikunnassa”, LitL Jukka Virta kertoo. Virran kasvatustieteiden väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa maaliskuun lopulla.
Virta tarkasteli kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin rakentumista. Liikunnanopettajan identiteettikysymyksiä lähestyttiin kehollisuuden, informaalien oppimiskokemusten ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Lisäksi Virta tarkasteli ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen välisiä yhteyksiä.
Opettajien käsitykset kehollisuudesta vaihtelevat
Liikunnanopettajien käsitykset kehollisuudesta osoittautuivat monipuolisiksi. Jotkut haastateltavista opettajista painottivat kehon suorituskykyä ja ulkonäköä, toiset taas katsoivat opettajan fyysisten ominaisuuksien olevan toissijaisia ja painottivat hyväksyvää suhtautumista kehoon.
”Osa haastateltavista myös kamppaili kehollisuuteen liittyvien ulkonäköpaineiden kanssa. He halusivat samanaikaisesti olla hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat ja silti hyviä liikunnanopettajia”, Virta kertoo.
Opettajankoulutuksen ulkopuolella tapahtuneilla oppimiskokemuksilla oli tärkeä rooli ammatillisen identiteetin muodostumisessa. Myös erilaiset vuorovaikutustilanteet oppilaiden kanssa saivat opettajat pohtimaan omaa opettajuuttaan.
Tutkimustuloksista tukea opettajankoulutukseen
Virran väitöstutkimus lisää ymmärrystä liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin muodostumisesta ja sen yhteyksistä ammatilliseen oppimiseen. Tutkimuksessaan Virta havaitsi opettajan ammatillisen identiteetin muodostumisen ja ammatillisen oppimisen prosessien välisen yhteyden olevan tiivis ja vuorovaikutteinen. Opettajan senhetkisen ammatillisen identiteetin merkitys korostui ammatillisessa oppimisessa. Identiteetti ohjasi heitä sellaisten sisältöjen pariin, jotka kuvastivat sitä, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa.
”Toivon, että tutkimustulokset tarjoavat opettajankouluttajille keinoja tukea opettajaidentiteetin muodostumista opettajankoulutuksessa. Tulokset antavat myös liikunnanopettajille ja -opiskelijoille valmiuksia käsitellä opettajan työn muutoksia ja opettajankoulutuksessa opetettavia sisältöjä suhteessa siihen, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa”, Virta summaa.
LitL Jukka Virran kasvatustieteen (opettajankoulutus) väitöskirjan "Liikunnanopettajien ammatillinen identiteettioppiminen" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 28.3.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston Helena-salissa (RUU D104).
Vastaväittäjänä toimii professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Poikkeus (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa verkossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0544-7
Jukka Virta kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta Helsingissä vuonna 1993. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004 ja liikuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2011. Hän on työskennellyt liikunnan- ja luokanopettajana sekä opettajankoulutuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Virta
jukka.t.virta@jyu.fi
p. 041–5442154
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana EU:n tukemassa eurooppalaisessa kvanttipilottihankkeessa10.4.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana Euroopan unionin tukemassa SPINS‑kvanttipilottihankkeessa, joka vahvistaa Euroopan asemaa kvanttilaskennan kehittäjänä. Hanke keskittyy puolijohdepohjaisiin spin‑kubitteihin ja tähtää kvanttisirujen kehittämiseen tulevaisuuden kvanttilaskentasovelluksia varten. Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä 50 miljoonaa euroa.
Suomen ensimmäinen väitöskirja burleskitaiteesta: “Riisuminen paljastaa yhteiskunnan normeja”8.4.2026 06:59:00 EEST | Tiedote
Burleskissa riisuminen voi olla yhtä aikaa sekä viihdyttävä osa esitystä että harkittu teko haastaa länsimaisia kauneus- ja kehoihanteita. Tätä FM Salli-Sofia Ritola tarkastelee tuoreessa väitöskirjassaan, joka on ensimmäinen suomalaisesta burleskitaiteesta tehty väitöstutkimus. Tutkimus osoittaa, että suomalainen burleski sekä hyödyntää että haastaa länsimaisia kauneus- ja kehoihanteita tehden siitä myös poliittisen teon.
Väitös: Puupohjaisten innovaatioiden mahdollisuudet nähdään merkittävinä, mutta potentiaalin toteutuminen vaatii tukea7.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
KTM Venla Wallius tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöstutkimuksessaan erilaisten toimijoiden näkemyksiä puupohjaisista innovaatioista ja niiden mahdollisuuksista osana kestävyyssiirtymää. Tutkimuksen mukaan useat sidosryhmät näkevät puupohjaisilla innovaatioilla olevan monia mahdollisuuksia kestävyyssiirtymän edistämisessä, mutta potentiaalin toteutuminen edellyttää lisää investointeja, tutkimusta, läpileikkaavaa yhteistyötä toimijoiden välillä, viestintää sekä poliittista tukea.
Lasten ulkoilu ja useamman lajin harrastaminen vähentyvät jo ensimmäisten kouluvuosien jälkeen7.4.2026 08:34:32 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että lasten ulkoilun määrä ja monilajinen liikuntaharrastaminen ovat korkeimmillaan alakoulun alkuvuosina. Tämän jälkeen liikunnan määrä vähenee ja harrastaminen keskittyy yhä enemmän yhteen lajiin. Kuitenkin juuri omatoiminen ulkoilu yhdistettynä monilajiseen harrastamiseen tukee parhaiten lasten fyysistä aktiivisuutta, fyysistä kuntoa ja motorisia taitoja.
“Ai tässä on undertrå?” Doktorsavhandling visar att användning av dialekt, standardsvenska och finska kan till och med stödja lärandet7.4.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
I finlandssvenska skolor används standardspråk, dialekt och finska, och denna språkliga överlappning kan till och med stödja lärandet. I sin doktorsavhandling undersöker fil.mag. Paulina Nyman-Koskinen hur interaktionen i en klass formas när språk sammanflätas. Studien belyser en verklighet som präglar många finlandssvenska skolor, men som sällan har undersökts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme