Ammatilliset identiteetit liikunnanopettajaksi kasvamisen keskiössä
Identiteettipohdinnat ovat nykyään läsnä monilla elämän alueilla: urheilujoukkueilla on peli-identiteetit, poliitikot harrastavat identiteettipolitiikkaa ja sukupuoli-identiteettien kirjo puhuttaa. Opettajan työssä opettajan identiteetti nousee keskiöön, kun koulun arjen haasteissa kamppaileva opettaja pohtii, miten toimia työn ja osaamisvaatimusten muutoksessa, tai kun mietitään, millaisia opettajia opettajankoulutuksessa halutaan kouluttaa ja miten tähän päämäärään päästäisiin.
Liikunnanopetus ja liikunnan oppiaine ovat perinteisesti keskittyneet pitkälti taitoihin ja suorituksiin sekä näiden mittaamiseen. Viimeistään 2010-luvulla tämän suuntaisista tavoitteista ja sisällöistä luovuttiin. Nykyinen opetussuunnitelma korostaakin oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista, monipuolisten liikkumistaitojen oppimista ja myönteistä suhtautumista omaan kehollisuuteen.
”Liikunnanopettajien henkilökohtainen ymmärrys liikunnan oppiaineesta ja heidän käsityksensä itsestään sen tavoitteiden toteuttajina ovat kuitenkin keskeisiä, koska ne ovat yhteydessä oppilaiden liikuntakokemuksiin koululiikunnassa”, LitL Jukka Virta kertoo. Virran kasvatustieteiden väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa maaliskuun lopulla.
Virta tarkasteli kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin rakentumista. Liikunnanopettajan identiteettikysymyksiä lähestyttiin kehollisuuden, informaalien oppimiskokemusten ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Lisäksi Virta tarkasteli ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen välisiä yhteyksiä.
Opettajien käsitykset kehollisuudesta vaihtelevat
Liikunnanopettajien käsitykset kehollisuudesta osoittautuivat monipuolisiksi. Jotkut haastateltavista opettajista painottivat kehon suorituskykyä ja ulkonäköä, toiset taas katsoivat opettajan fyysisten ominaisuuksien olevan toissijaisia ja painottivat hyväksyvää suhtautumista kehoon.
”Osa haastateltavista myös kamppaili kehollisuuteen liittyvien ulkonäköpaineiden kanssa. He halusivat samanaikaisesti olla hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat ja silti hyviä liikunnanopettajia”, Virta kertoo.
Opettajankoulutuksen ulkopuolella tapahtuneilla oppimiskokemuksilla oli tärkeä rooli ammatillisen identiteetin muodostumisessa. Myös erilaiset vuorovaikutustilanteet oppilaiden kanssa saivat opettajat pohtimaan omaa opettajuuttaan.
Tutkimustuloksista tukea opettajankoulutukseen
Virran väitöstutkimus lisää ymmärrystä liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin muodostumisesta ja sen yhteyksistä ammatilliseen oppimiseen. Tutkimuksessaan Virta havaitsi opettajan ammatillisen identiteetin muodostumisen ja ammatillisen oppimisen prosessien välisen yhteyden olevan tiivis ja vuorovaikutteinen. Opettajan senhetkisen ammatillisen identiteetin merkitys korostui ammatillisessa oppimisessa. Identiteetti ohjasi heitä sellaisten sisältöjen pariin, jotka kuvastivat sitä, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa.
”Toivon, että tutkimustulokset tarjoavat opettajankouluttajille keinoja tukea opettajaidentiteetin muodostumista opettajankoulutuksessa. Tulokset antavat myös liikunnanopettajille ja -opiskelijoille valmiuksia käsitellä opettajan työn muutoksia ja opettajankoulutuksessa opetettavia sisältöjä suhteessa siihen, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa”, Virta summaa.
LitL Jukka Virran kasvatustieteen (opettajankoulutus) väitöskirjan "Liikunnanopettajien ammatillinen identiteettioppiminen" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 28.3.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston Helena-salissa (RUU D104).
Vastaväittäjänä toimii professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Poikkeus (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa verkossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0544-7
Jukka Virta kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta Helsingissä vuonna 1993. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004 ja liikuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2011. Hän on työskennellyt liikunnan- ja luokanopettajana sekä opettajankoulutuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Virta
jukka.t.virta@jyu.fi
p. 041–5442154
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Väitös: Tunteet muovaavat oppimista hoitotyön simulaatio-opetuksessa (Salo)9.1.2026 14:35:14 EET | Tiedote
Hoitotyön simulaatio-opetus herättää sairaanhoitajaopiskelijoissa voimakkaita tunteita, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelijat oppivat toimimaan yhdessä sekä valmistautuvat tulevaan työelämään. KM, TtM Virpi Salon väitöskirjatutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen yhteisöllisessä oppimisessa hoitotyön simulaatio-opetuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme