Ammatilliset identiteetit liikunnanopettajaksi kasvamisen keskiössä
21.3.2025 08:43:23 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Identiteettipohdinnat ovat nykyään läsnä monilla elämän alueilla: urheilujoukkueilla on peli-identiteetit, poliitikot harrastavat identiteettipolitiikkaa ja sukupuoli-identiteettien kirjo puhuttaa. Opettajan työssä opettajan identiteetti nousee keskiöön, kun koulun arjen haasteissa kamppaileva opettaja pohtii, miten toimia työn ja osaamisvaatimusten muutoksessa, tai kun mietitään, millaisia opettajia opettajankoulutuksessa halutaan kouluttaa ja miten tähän päämäärään päästäisiin.
Liikunnanopetus ja liikunnan oppiaine ovat perinteisesti keskittyneet pitkälti taitoihin ja suorituksiin sekä näiden mittaamiseen. Viimeistään 2010-luvulla tämän suuntaisista tavoitteista ja sisällöistä luovuttiin. Nykyinen opetussuunnitelma korostaakin oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista, monipuolisten liikkumistaitojen oppimista ja myönteistä suhtautumista omaan kehollisuuteen.
”Liikunnanopettajien henkilökohtainen ymmärrys liikunnan oppiaineesta ja heidän käsityksensä itsestään sen tavoitteiden toteuttajina ovat kuitenkin keskeisiä, koska ne ovat yhteydessä oppilaiden liikuntakokemuksiin koululiikunnassa”, LitL Jukka Virta kertoo. Virran kasvatustieteiden väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa maaliskuun lopulla.
Virta tarkasteli kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin rakentumista. Liikunnanopettajan identiteettikysymyksiä lähestyttiin kehollisuuden, informaalien oppimiskokemusten ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Lisäksi Virta tarkasteli ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen välisiä yhteyksiä.
Opettajien käsitykset kehollisuudesta vaihtelevat
Liikunnanopettajien käsitykset kehollisuudesta osoittautuivat monipuolisiksi. Jotkut haastateltavista opettajista painottivat kehon suorituskykyä ja ulkonäköä, toiset taas katsoivat opettajan fyysisten ominaisuuksien olevan toissijaisia ja painottivat hyväksyvää suhtautumista kehoon.
”Osa haastateltavista myös kamppaili kehollisuuteen liittyvien ulkonäköpaineiden kanssa. He halusivat samanaikaisesti olla hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat ja silti hyviä liikunnanopettajia”, Virta kertoo.
Opettajankoulutuksen ulkopuolella tapahtuneilla oppimiskokemuksilla oli tärkeä rooli ammatillisen identiteetin muodostumisessa. Myös erilaiset vuorovaikutustilanteet oppilaiden kanssa saivat opettajat pohtimaan omaa opettajuuttaan.
Tutkimustuloksista tukea opettajankoulutukseen
Virran väitöstutkimus lisää ymmärrystä liikunnanopettajien ammatillisen identiteetin muodostumisesta ja sen yhteyksistä ammatilliseen oppimiseen. Tutkimuksessaan Virta havaitsi opettajan ammatillisen identiteetin muodostumisen ja ammatillisen oppimisen prosessien välisen yhteyden olevan tiivis ja vuorovaikutteinen. Opettajan senhetkisen ammatillisen identiteetin merkitys korostui ammatillisessa oppimisessa. Identiteetti ohjasi heitä sellaisten sisältöjen pariin, jotka kuvastivat sitä, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa.
”Toivon, että tutkimustulokset tarjoavat opettajankouluttajille keinoja tukea opettajaidentiteetin muodostumista opettajankoulutuksessa. Tulokset antavat myös liikunnanopettajille ja -opiskelijoille valmiuksia käsitellä opettajan työn muutoksia ja opettajankoulutuksessa opetettavia sisältöjä suhteessa siihen, millaisia opettajia he haluavat olla tulevaisuudessa”, Virta summaa.
LitL Jukka Virran kasvatustieteen (opettajankoulutus) väitöskirjan "Liikunnanopettajien ammatillinen identiteettioppiminen" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 28.3.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston Helena-salissa (RUU D104).
Vastaväittäjänä toimii professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Poikkeus (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa verkossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0544-7
Jukka Virta kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta Helsingissä vuonna 1993. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004 ja liikuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2011. Hän on työskennellyt liikunnan- ja luokanopettajana sekä opettajankoulutuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Virta
jukka.t.virta@jyu.fi
p. 041–5442154
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
ERC Advanced Grant -miljoonarahoitus Jyväskylän yliopistoon – tutkimushankkeessa kehitetään keinoja nähdä piilossa olevia rakenteita matematiikan avulla26.8.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt merkittävän ERC Advanced Grant -rahoituksen Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salolle. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 2,5 miljoonaa euroa ja sen avulla Salon tutkimusryhmä kehittää uusia matemaattisia menetelmiä inversio-ongelmien ratkaisemiseen. Menetelmillä on merkittäviä sovelluksia muun muassa lääketieteellisessä kuvantamisessa, materiaalitutkimuksessa, teollisuuden laadunvalvonnassa sekä geofysiikassa. Kyseisen rahoituksen saajat ovat erityisen ansioituneita tutkijoita.
Kirjoitan, koska haluan!25.8.2026 18:24:10 EEST | Tiedote
Kirjoituskilpailu nuorille nyt jo neljättä kertaa. Suomalaiset nuoret lukevat nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta lukeminen on sirpaloitunut kännykkäaikakaudella lyhyiden viestien ja tekstien lukemiseen. Vaikka kirjojenkin lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on laskenut jyrkästi. Erityisesti aktiivilukijoiden määrä on laskenut 15–24-vuotiaiden joukossa (Tilastokeskus). Herättääksemme osaltamme lukemisintoa julkaisemme valtakunnallisen kirjoituskilpailun 13–16-vuotiaille sekä 17–20-vuotiaille nuorille. Nykytrendin mukaisesti kilpailuraadin parhaiksi valitsemista kirjoituksista julkaistaan kaikille kuunneltavaksi ilmaiset ääniteokset suomalaisessa VoiceBooks-äänikirjasovelluksessa.
Nopeammin kävelevät ikääntyneet ovat aktiivisempia arjessa25.8.2026 10:35:07 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että fyysinen aktiivisuus vähenee merkittävästi iän myötä myös hyväkuntoisilla ikääntyneillä. Neljän vuoden seurannassa aktiivisuuden aikaansaama energiankulutus laski keskimäärin noin 17 prosenttia.
Uusi professori Tuomo Kujala: Kognitiotieteen tarve kasvaa, kun ajattelua ulkoistetaan tekoälylle25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan uusi kognitiotieteen professori Tuomo Kujala tutkii työssään ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta. Hän on erikoistunut ihmisten tarkkaamattomuuden tutkimiseen ja siihen, miten se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Kujala arvioi, että tekoälyn yleistyminen tulee tulevaisuudessa kasvattamaan tarvetta kognitiotieteen tutkimukselle.
Väitös: Datalähtöiset liiketoimintamallit kaatuvat usein skaalaukseen – kasvun keinot on sovitettava liiketoimintamallin kypsyyteen24.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
KTM Eveliina Lakka tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin väitöskirjassaan, miten teolliset B2B-yritykset luovat, toimittavat ja kaappaavat arvoa datalähtöisten liiketoimintamallien avulla. Tutkimus paljastaa, että moni yritys onnistuu datalähtöisissä piloteissa, mutta pilottien muuntaminen kannattavaksi ja toistettavaksi liiketoiminnaksi epäonnistuu usein. Tämän vuoksi kasvustrategia on sovitettava liiketoimintamallin kypsyysvaiheeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme