Kuntalaisilta hengästyttävän hyvä arvio kuntien liikuntapalveluille
24.3.2025 03:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaiset ovat erittäin tyytyväisiä kuntien tarjoamiin liikuntapalveluihin. Tutkimuksessa kantaa ottaneista 80 prosenttia piti liikuntapalveluita hyvin hoidettuina sekä hyvin saatavina.
Tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5, jolloin vastausten keskiarvo oli 4,09. Tämä on mittaushistorian toiseksi korkein tulos. Ainoastaan vuonna 2020 saavutettiin hieman korkeampi keskiarvo (4,11).
Erityisesti kuntien liikuntapalveluja käyttävät ovat arvioineet ne positiivisesti, sillä heidän antama keskiarvo oli 4,16. Myös ikääntyneemmässä väestössä liikuntapalvelut koetaan erittäin laadukkaiksi – yli 70-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä palveluihin, ja erityisesti 70–79-vuotiaiden ryhmässä keskiarvo nousi 4,23:een.
"Kuntien liikuntapalvelut tavoittavat laajan käyttäjäkunnan, ja tämä tukee kuntalaisten hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa kaikissa elämänvaiheissa. On erityisen hienoa, että ikääntyneet kokevat ne hyödyllisiksi ja saavutettaviksi", Kuntaliiton erityisasiantuntija Elsa Mantere sanoo.
Liikuntapalvelut ovat merkittävässä roolissa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.
”Kunnat edistävät liikettä vauvasta vaariin. Tätä erittäin tärkeää työtä kuntalaisten hyvinvoinnin eteen tehdään sekä kunnan eri toimialojen toimesta että yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa”, Mantere kertoo.
Kuntakoosta huolimatta liikuntapalveluiden hoitoon ja saavutettavuuteen ollaan tyytyväisiä
Liikuntapalveluiden hoitoon ja saavutettavuuteen ollaan tyytyväisiä eri puolilla Suomea. Erityisen korkeita arvioita annettiin pienehköissä 5000–10 000 ja 10 000–20 000 asukkaan kunnissa.
Kunnilla on yhteensä yli 30 000 liikuntapaikkaa, mikä kertoo kattavasta palveluverkostosta eri puolilla maata.
"Kunnilla on paljon liikuntapaikkoja, mikä voi hyvin heijastua tutkimustulosten tietoihin siitä, että kuntalaiset hyvin eri kokoluokan kunnissa ovat oikein tyytyväisiä liikuntapalveluiden saavutettavuuteen kunnassaan”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Tutkimuksen mukaan liikuntapalveluiden hoitoon olivat kaikista eniten tyytyväisiä sellaiset kuntalaiset, jotka eivät ole työelämässä, hoitavat kotona lapsia sekä kuntalaiset, joilla on koulutusasteena opistotaso.
“Kunnan liikuntapalvelut mahdollistavat liikkumisen jokaiselle kuntalaiselle ja huokeat maksut tarjoavatkin liikkumismahdollisuuden kaikille. Valtion leikkaukset liikuntatoimen valtionosuuksiin ja -avustuksiin vaikeuttavat kuntien toimintaedellytyksiä ja aiheuttavat epävarmuutta. Onkin tärkeää, että kunnilla on taloudellinen kyky vastaisuudessakin ylläpitää kunnallisia liikuntapalveluita”, Mantere sanoo.
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Ennen vaaleja kerromme kuntapalvelukohtaisia tietoja
Ennen kuntavaaleja jaamme kuntapalvelukohtaisia kuntalaistutkimuksen tilastoja ja tarkkoja tietoja siitä, miten kuntalaiset kokevat arjen kuntapalvelut. Tästä voit lukea jo ilmestyneet tiedot kulttuuripalveluista, varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, perusopetuksesta sekä lukiokoulutuksesta. Sarjassa on tulossa vielä tietoa ammatillisesta koulutuksesta, nuorisotyöstä ja kansalaisopistoista.
Lisätietoja
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
+358 9 771 2504
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Elsa Mantere
Liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija
+358 9 771 2226
Elsa.Mantere@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestinnän asiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiMaija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme