EVA: Suomalaiset luottavat kotimaiseen mediaan entistä enemmän

Raportti kokonaisuudessaan on ladattavissa tämän tiedotteen alalaidasta.

Suomalaisten luottamus kotimaiseen mediaan on korkealla tasolla ja vahvistunut ajan myötä. Kuusi kymmenestä (61 %) kokee saavansa suomalaisten tiedotusvälineiden kautta monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista. Suomalaisten kuva median toiminnasta on nyt pääsääntöisesti myönteisempi kuin 1990-luvulla ja selvästi parempi kuin 1980-luvulla.

Vaikka media saa pääosin kiitosta, enemmistö suomalaisista kokee sen keskittyvän liikaa uutisten myyvyyteen (70 %) ja korostavan sensaatioita (67 %). Lisäksi 63 % arvioi median pinnallistuneen ja viihteellistyneen liikaa. 

"Arviot kotimaisista tiedotusvälineistä objektiivisuuteen pyrkivinä ja tiukasti totuutta tavoittelevina ovat kohentuneet 1990-luvun lopun näkemyksiin nähden. Aineistossa erottuu kuitenkin joukko, joka suhtautuu yksiselitteisen kriittisesti kotimaiseen mediaan ja se paikantuu etenkin perussuomalaisten äänestäjäkuntaan", toteaa analyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Suomalaiset pitävät Yleisradiota luotettavimpana uutislähteenä: peräti 76 prosenttia kokee Ylen uutisten välittävän totuudenmukaista kuvaa Suomen ja maailman tapahtumista. Suomen Tietotoimisto STT (69 %) ja MTV Uutiset (65 %) saavat niin ikään vahvat luottamusarviot. Helsingin Sanomien uutisointia pitää totuudenmukaisena 61 prosenttia vastaajista.

Suurista valtakunnallisista tiedotusvälineistä Yle Uutisten näkökulman arvioidaan kallistuvan selkeimmin vasemmalle: 40 prosenttia suomalaisista kokee Yle uutisten korostavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa. Näin arvioivat erityisesti perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjät. Puolet (49 %) suomalaisista katsoo kuitenkin, ettei Ylen tiedonvälityksessä korostu oikeistolainen eikä vasemmistolainen näkökulma.

Helsingin Sanomien kohdalla näkemykset jakautuvat tasaisemmin: kolmasosa (32 %) näkee lehdessä vasemmistolaisen painotuksen ja neljäsosa (25 %) oikeistolaisen. 29 prosenttia ei näe korostusta kumpaankaan näkökulmaan. Talouslehdistä Kauppalehti ja Talouselämä koetaan näkökulmaltaan oikealle kallistuvina, kun taas STT:tä pidetään neutraalina.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.–21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.