Lähes miljoona euroa Suuriin kulttuurihankkeisiin Alfred Kordelinin säätiöltä

Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin taiteen, tieteen tai kansanvalistuksen näkökulmista ja niiden yhdistelminä. Hankkeet tähtäävät oman alansa läpimurtoihin ja pitkäkestoiseen jatkuvuuteen.

Vuoden 2025 hakukierroksella myönnettiin apuraha kolmelle uudelle saajalle, yhteensä 810 000 € euroa. Hankkeilla kehitetään uusia tekoälymenetelmiä lääkekehityksen nopeuttamiseksi, edistetään nuorten lukutaitoa sekä luodaan kuntatason malli kulttuurin osaamiskeskuksesta. Lisäksi säätiö myönsi 150 000 euron siltarahoituksen vuosina 2023–2024 toteutetulle Lasten runovallankumous -hankkeelle. Siltarahoitus voidaan myöntää aiempien vuosien Suurille kulttuurihankkeille jatkuvuuden ja vaikuttavuuden tueksi.

”Suuret kulttuurihankkeet -haku herätti tammikuussa paljon kiinnostusta, ja säätiöön saapui ennätykselliset 234 hakemusta. Rahoitettavat hankkeet tarttuvat rohkeasti yhteiskunnallisiin haasteisiin ja etsivät niihin ratkaisuja uusilla tavoilla”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen kertoo.

”Yhteistä kaikille rahoitettaville hankkeille myös on, että niissä kehitetään menetelmiä ja toimintamalleja, jotka vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan.”

Suuret kulttuurihankkeet 2025–2027:

Alueellinen kulttuurin osaamiskeskus Ylä-Pirkanmaalle, 210 000 euroa

”Kulttuuritoimijat ovat pienissä kunnissa usein hajallaan keskittyen yksittäisiin tuotantoihin. Kuntien oman kulttuurityön ja kulttuurikasvatuksen resurssit ovat myös pienentyneet säästöpaineissa”, Mänttä-Vilppulan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Antti Korkka kertoo.

Mänttä-Vilppulan kaupungin hanke ratkoo pienten kuntien vetovoimaan sekä kulttuuripalveluiden ostamiseen ja tuottamiseen liittyviä ongelmia. Hankkeen lopputuloksena syntyy alueellinen kulttuurin osaamiskeskus, jossa taiteen tekijät ja tilaajat kohtaavat. Art Town Growth Lab -nimellä kulkeva osaamiskeskus saattaa taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden ohella yhteen myös lähialueen yritykset, järjestöt, matkailupalvelut, koulut ja päiväkodit.

”Hankkeessa toteutetaan luovaa kasvua edistävä osaamiskeskittymä, joka työllistää alueen taiteen ja kulttuurin tekijöitä. Hankkeen myötä alueelle vakiinnutetaan myös lastenkulttuuri- ja yhteisötaiteilijatoiminta”, Antti Korkka summaa.

Hankkeessa syntyvät käytännöt ja osaamismallit ovat monistettavissa, ja niitä voidaan hyödyntää myös muissa kaupungeissa ja kunnissa.

Tekoälypohjaisten menetelmien hyödyntäminen lääkekehityksessä, 300 000 euroa

Keinoälyn käyttö lääkekehityksessä on vielä toistaiseksi vähäistä. Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian hankkeen tavoitteena on kehittää uusia koneoppimis- ja tekoälymenetelmiä lääkekehityksen nopeuttamiseksi. Hankkeessa pyritään löytämään muun muassa vaikeasti hoidettavaan krooniseen kipuun tarkoitettuja TRPA1-ionikanavasalpaajia.

Projekti luo pohjan uudentyyppiselle lähestymistavalle suomalaiseen lääkeainesuunnitteluun. Lisäksi se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa monitieteellistä keinoälytutkimusta ja -osaamista useissa eri yliopistoissa.

”Hankkeessa kehitetään täysin uudenlaisia menetelmiä, jotka yhdistävät ensimmäistä kertaa lääkeaineen ja sen vaikutuskohteen välisen vuorovaikutuksen mallinnusta erilaisiin koneoppimismenetelmiin. Nämä menetelmät ovat hyvin samakaltaisia kuin esimerkiksi suurten kielimallien tekstin semanttisia merkityksiä tunnistavat neuroverkot”, hankkeessa työskentelevä lääkeainekemian dosentti Juri Timonen kertoo.

Nuorten lukutaitoa vahvistava Lukuboost-hanke, 300 000 euroa

Lukutaito on yksi keskeisimmistä tulevaisuuden taidoista, mutta nuorten lukuinto ja -taito ovat heikentyneet Suomessa merkittävästi. PING Helsingin koordinoima Lukuboost on valtakunnallinen hanke, joka innostaa nuoria lukemaan. Hanke pyrkii tavoittamaan erityisesti 13–25-vuotiaat vähän lukevat nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät aikuiset.

”Syksyllä 2024 toteutettu hankkeen ensimmäinen vaihe oli menestys ja lukuvartteja kirjattiin pilottihankkeen aikana yli 50 000”, kertoo Lukuboostin projektijohtaja Micaela Karvinen. ”Tavoitteena on, että hanke muuttaa nuorten suhdetta lukemiseen ja vahvistaa ajan myötä myös lukutaitoa, oppimismahdollisuuksia ja kriittistä ajattelua.”

Verkossa ja sosiaalisessa mediassa jaettavien sisältöjen ohella hanke järjestää lukutapahtumia, tekee yhteistyötä koulujen ja kirjastojen kanssa, julkaisee lukusuosituslistoja ja nostaa esille lukutaidon merkitystä. Tavoitteena on rakentaa uudenlaisia toimintamalleja, jotka jäävät pysyväksi osaksi koulutus- ja kulttuurikenttää. Hanke kerää yhden sateenvarjon alle kaikki lukuintoa edistävät tahot. 

Lukuilon ohjelma 2025–2026, 150 000 euroa

Kulttuurikeskus PiiPoon toteuttama, Kordelinin säätiön rahoittama Lasten runovallankumous -hanke jatkuu vuosina 2025–2026. Säätiön siltarahoituksella luodaan valtakunnallinen Lukuilon ohjelma, joka juurruttaa lukuilon pysyväksi osaksi valtakunnallista lukutaitotyötä.

”Hankkeessa on kolme keskeistä tavoitetta: kehittää Lukuilon ohjelma ja rakentaa sille uudentyyppinen rahoituspohja sekä tuottaa tutkittua tietoa lasten lukemisesta”, kertoo PiiPoon projektipäällikkö Maarit Mäkinen. 

Lasten runovallankumous -hankkeessa luotiin yhteydet kaikkiin Suomen alakouluihin. Siltarahoitus mahdollistaa yhteistyön jatkumisen, hankkeen oppien hyödyntämisen sekä tulosten jatkokehittämisen ja juurruttamisen käytäntöön. 

Lukuilon ohjelmaa valmistellaan yhdessä opettajien ja lasten sekä yhteistyössä lukutaitotyötä ja sanataidetta edistävien toimijoiden kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat muun muassa WSOY, Ylen Pikku Kakkonen sekä Opetushallituksen Lukutaito-ohjelma.