Hyvinvointialueilla on täyttämättä yli tuhat lääkärintehtävää
Terveyskeskusten lääkäripula ei ole helpottanut, vaikka vakanssien määrää on lisätty. Toisaalta hyvinvointialueet ovat saaneet vähennettyä vuokralääkärien käyttöä.

Lääkärivaje on kasvanut perusterveydenhuollossa, selviää KT:n tuoreesta tutkimuksesta.
Terveyskeskusten lääkärien tehtäviä on täyttämättä hyvinvointialueilla 483, mikä vastaa 13,5 prosentin osuutta kaikista tehtävistä. Lääkärivaje kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Erikoisairaanhoidossa oli täyttämättä lääkärin tehtävistä 552. Hammaslääkäreiden virkoja oli täyttämättä 121. Hyvinvointialueiden lääkärien ja hammaslääkärien yhteenlaskettu vaje on kokonaisuudessaan siis 1 156 vakanssin suuruinen.
– Terveyskeskusten lääkäripula ei ole helpottanut hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen. Monilla alueilla perustason palveluiden lääkärivakanssien määrää on lisätty, mutta virkoja ei ole saatu täytettyä, koska lääkäreistä on edelleen pulaa, KT:n työmarkkinatutkija Piitu Parmanne sanoo.
Ostopalvelun käyttöä on onnistuttu vähentämään sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Ostopalvelujen käyttö väheni terveyskeskuslääkärin tehtävissä 12,3 prosentista 4,3 prosenttiin. Tämä on ollut hyvinvointialueiden tavoitteena, koska vuokralääkärit ovat huomattavasti omia lääkäreitä kalliimpia.
Terveyskeskusten lääkärivakansseja on lisätty monilla alueilla hyvinvointialueuudistuksen myötä. Hyvinvointialueiden tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisyä ja ratkoa asukkaiden terveysongelmia jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä on pitkällä aikavälillä halvempaa kuin sairauksien pitkittyminen ja erikoissairaanhoito.
– Hyvinvointialueiden hyvät suunnitelmat uhkaavat jäädä puolitiehen, jos työvoimaa uudistuksen toteuttamiseen ei saada riittävästi, Parmanne sanoo.
Mielenterveyspalveluissa on työvoimapulaa
Lääkäripula on ollut pitkään vaikea erityisesti psykiatriassa. Pulaa on niin aikuis-, lasten- kuin nuorisopsykiatreistakin. Tällä hetkellä lääkäreitä tarvitaan paljon lisää myös keuhkotauteihin, akuuttilääketieteeseen ja urologiaan. Pulaa on kuitenkin lähes kaikilla aloilla.
– Haluan erityisesti nostaa esille psykiatrian erikoisalat, joiden tilanne on vaikea. Näille aloille tarvittaisiin heti 120 lääkäriä lisää. Jatkossa tulisi kouluttaa huomattavasti enemmän psykiatreja, jotta palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy voidaan turvata, Parmanne sanoo.
Julkinen terveydenhuolto on kärsinyt lääkäripulasta koko 2000-luvun ajan. Lääkärikoulutusta on Suomessa lisätty maltillisesti ja samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten lääkärien ja ulkomailla lääkäriksi opiskelleiden suomalaisten määrä on kasvanut.
– Sekä lääkärit että hammaslääkärit ovat terveydenhuollon keskeisiä ammattilaisia, joiden tehtäviä muut ammattilaiset eivät voi korvata. Suomessa tulee kouluttaa lääkäreitä ja hammaslääkäreitä riittävästi, jotta koulutusmäärä täyttää oman palvelujärjestelmämme tarpeet, Parmanne sanoo.
Fakta:
-
Terveyskeskuksissa oli lokakuussa 2024 kokonaan täyttämättä 483 lääkärintehtävää (13,5 %).
-
Perusterveydenhuollon hammaslääkärintehtävistä oli täyttämättä 106 (7,3 %).
-
Erikoisairaanhoidossa oli täyttämättä lääkärin tehtävistä 552 (5,9 %) ja erikoishammaslääkäreissä vastaava luku oli 15 (5,4 %) prosenttia tehtävistä.
-
Hyvinvointialueet ilmoittivat kyselyssä yhteensä 14 621 lääkärin ja hammaslääkärin tehtävää.
-
Vastauksia ei saatu kolmelta hyvinvointialueelta. KT:n tutkimus kertoo täyttämättömien tehtävien minimitason. Lääkärivaje voi olla jonkin verran sitä suurempi.
-
Valviran tilastojen mukaan joka kolmas vuonna 2024 laillistettu lääkäri oli suorittanut tutkintonsa muualla kuin Suomessa.
Lähteet: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Tiedot kerätään vuosittain, ja ne koskevat yhden päivän lääkäritilannetta. Vuonna 2024 kyseinen päivä oli keskiviikko 2.10.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piitu ParmannetyömarkkinatutkijaKT / Työmarkkinatutkimus
Puh:050 511 3774piitu.parmanne@kt.fiLiitteet
Tietoa julkaisijasta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta- ja hyvinvointialan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. Jäseniämme ovat kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointialueyhtymät sekä niiden omistamat yritykset.
Neuvottelemme alan työ- ja virkaehtosopimukset, kehitämme työelämää ja osallistumme lainvalmisteluun. Työmme on lakisääteistä, ja sitä tehdään virkavastuulla. Kunta- ja hyvinvointiala työllistää Suomessa joka viidennen palkansaajan. Tavoitteenamme on turvata suomalaisille laadukkaat hyvinvointipalvelut ja puolustaa veronmaksajien etua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
KT selvitti: Kolmasosa 60–70-vuotiaista on jatkanut tai aikoo jatkaa työntekoa eläkkeellä, puolet ei haikaile takaisin10.6.2025 02:00:00 EEST | Tiedote
Kolmannes (34 %) 60–70-vuotiaista eli yli 200 000 suomalaista tekee tai aikoo tehdä töitä eläkkeellä, noin puolet (48 %) ei tee, eikä se ole heillä myöskään suunnitelmissa.
Kunta- ja hyvinvointialalle lähes kolmen vuoden työrauha5.5.2025 23:30:00 EEST | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Ratkaisun yleisen linjan mukaiset sopimuskorotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia lähes kolmelle vuodelle. Lisäksi on sovittu kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman jatkosta vuosille 2026–2028.
Sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla30.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä alan pääsopijajärjestöt ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen kunta- ja hyvinvointialan sopimuskorotuksista. Lopullinen tulos vaatii vielä kaikkien sopimusalojen neuvottelutulokset ja osapuolten hallintojen hyväksynnän.
Aikuiskoulutukseen löydettävä pysyvä ratkaisu, pilotin kohdennuksessa muistettava osaajapula-alat16.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
KT vaatii pysyvää ratkaisua aikuiskoulutuksen rahoitukseen ja muistuttaa, että tuki on kohdennettava jatkossakin aloille, joilla osaajapula on suurin.
Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle poikkeuksellisia lomautuksia ja irtisanomisia: ”Puhutaan lama-ajan lukemista”20.3.2025 14:15:00 EET | Tiedote
Rahapulan lisäksi palvelujen järjestämistä vaikeuttaa hyvinvointialueilla eniten ministeriöiden tiukka ohjaus. Myös palveluverkkoa joudutaan karsimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme