Opettajat asennoituvat peruskoulun päättöarvioinnin uudistukseen eri tavoin
Suomen peruskoulun päättöarviointi uudistui elokuussa 2021. Siitä lähtien päättötodistuksen arvosanat on annettu uusien tarkempien arviointikriteerien mukaan. Uudistukset eivät kuitenkaan tapahdu sillä hetkellä, kun ne julkistetaan, vaan käytännön tasolla niiden toimeenpano jää usein opettajien vastuulle – niin myös tällä kertaa.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan, miten opettajat ovat käyttäneet ammatillista asiantuntijuuttaan laittaessaan peruskoulun päättöarviointiuudistusta käytäntöön.
Koulutuksen arviointia tutkivat Laura Ketonen Jyväskylän yliopistosta ja Juuso Nieminen Deakin Universitysta, Australiasta, analysoivat 66 aineenopettajan haastattelut ja tulkitsivat niiden pohjalta, millaisia asenteita opettajilla oli arviointiuudistusta kohtaan ja kuinka he käytännössä toteuttivat arviointia uudistuksen jälkeen. Analyysin perusteella tunnistettiin viisi erilaista opettajatyyppiä, joista toivotaan olevan hyötyä työyhteisöjen työskentelyssä, täydennyskoulutuksessa ja arvioinnin kehitystyössä.
Osa opettajista arvioi asenteidensa mukaisesti
Kolmella opettajatyypillä arvioinnin toteutus vastaa suhtautumista uudistukseen, oli se sitten positiivinen tai negatiivinen.
Innostunut opettaja suhtautuu uudistusta kohtaan hyvin positiivisesti. Hän on saanut arviointiuudistuksesta uutta intoa työhönsä. Hän kehittää arviointiaan opetussuunnitelman mukaisesti, mutta varoo näyttämästä innostustaan tai tuputtamasta materiaalejaan, jottei ärsyttäisi kollegoitaan.
Myös tyytyväinen toteuttaja suhtautuu uudistukseen positiivisesti. Tyypillisesti hänellä on kollegoita, joiden kanssa hän voi suunnitella ja kehittää arviointia. Yhteinen pohdiskelu auttaa sietämään ja ratkomaan uudistuksen ongelmakohtia.
Kapinallinen opettaja on todennut uudistuneet arviointikriteerit ja ohjeet käyttökelvottomiksi, eikä näe järkeä niiden noudattamisessa. Hän ei myöskään koe suurta tarvetta kehittää arviointiaan, koska pitää nykyistä toteutustaan kyllin hyvänä.
Toiminta ei aina vastannut asenteita
Kahdella opettajatyypillä asenteet ja toiminta ovat ristiriidassa, mutta aivan vastakkaisin tavoin.
Skeptisesti uudistukseen suhtautuva kuuliainen kriitikko voi toteuttaa arviointia hyvinkin innovatiivisesti. Kriteerit ja arvioinnin ohjeet tuntuvat hänestä kuitenkin sen verran huonoilta, ettei hän panostuksesta huolimatta saa onnistumisen kokemuksia tai iloa arviointityöstään.
”Niin sanotut immuunit olivat meille pieni mysteeri. Ilmeisesti osa immuuneista ei ole vielä törmännyt tietoon siitä, mitä arviointiuudistus käytännössä tarkoittaa, eikä siksi tiedosta arvioivansa toisin kuin opetussuunnitelma edellyttää. Osalle immuuneista positiivinen asenne voi olla selviytymiskeino, jonka suojissa voi jatkaa vanhojen arviointitapojen käyttöä”, Ketonen pohtii.
Kriteereitä ja ohjeita kehitettävä kansallisesti
Tutkimustulosten perusteella arviointiuudistuksen jalkauttamisessa riittää vielä tehtävää. Ensisijainen syy uudistuksen noudattamatta jättämiselle näytti olevan epäselviksi koetut arviointikriteerit ja arvioinnin ohjeistukset sekä opettajien puutteellinen tiedotus ja täydennyskoulutus.
Opettajien laajan autonomian negatiivisena seurauksena näyttäytyi se, että arviointiaan kehittäneet opettajat eivät tohtineet häiritä kollegoidensa autonomiaa edes positiivisessa mielessä – jakamalla omia ideoitaan ja materiaalejaan.
”Suosittelemme arviointikriteerien ja -ohjeiden kehittämistä kansallisesti opettajien ammattitaitoa kuunnellen, jotta niiden käyttö synnyttäisi vähemmän kitkaa ja enemmän tyytyväisyyttä”, Ketonen ja Nieminen toteavat. ”Eri opettajatyypeiltä voi oppia paljon arvioinnin kehityksestä.”
Ketonen, L., & Nieminen, J. H. (2025). Professional autonomy vs. assessment criteria: teacher agency in the midst of assessment reform. Journal of Curriculum Studies, 1–18. https://doi.org/10.1080/00220272.2025.2460476
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Ketonen
tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
laura.k.ketonen@jyu.fi
Juuso Nieminen
Senior research fellow, Deakin University
juuso.nieminen@deakin.edu.au
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Sivistys puhututtaa Jyväskylän Kesässä – puheohjelma on julkaistu7.5.2025 08:37:38 EEST | Tiedote
Vuonna 2025, Jyväskylän Kesän 70-vuotisjuhlavuonna, teemana on sivistys. Tämän vuoden puheohjelmassa käsitellään asiantuntijoiden siivittämänä polarisoituvaa ja polarisoitunutta sivistystä, sivistyneen keskustelun tuomaa vapautta ja vastuuta, ylikuluttamisen syitä ja seurauksia, sekä Suomen sivistyspääoman tilannetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme