Opettajat asennoituvat peruskoulun päättöarvioinnin uudistukseen eri tavoin
Suomen peruskoulun päättöarviointi uudistui elokuussa 2021. Siitä lähtien päättötodistuksen arvosanat on annettu uusien tarkempien arviointikriteerien mukaan. Uudistukset eivät kuitenkaan tapahdu sillä hetkellä, kun ne julkistetaan, vaan käytännön tasolla niiden toimeenpano jää usein opettajien vastuulle – niin myös tällä kertaa.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan, miten opettajat ovat käyttäneet ammatillista asiantuntijuuttaan laittaessaan peruskoulun päättöarviointiuudistusta käytäntöön.
Koulutuksen arviointia tutkivat Laura Ketonen Jyväskylän yliopistosta ja Juuso Nieminen Deakin Universitysta, Australiasta, analysoivat 66 aineenopettajan haastattelut ja tulkitsivat niiden pohjalta, millaisia asenteita opettajilla oli arviointiuudistusta kohtaan ja kuinka he käytännössä toteuttivat arviointia uudistuksen jälkeen. Analyysin perusteella tunnistettiin viisi erilaista opettajatyyppiä, joista toivotaan olevan hyötyä työyhteisöjen työskentelyssä, täydennyskoulutuksessa ja arvioinnin kehitystyössä.
Osa opettajista arvioi asenteidensa mukaisesti
Kolmella opettajatyypillä arvioinnin toteutus vastaa suhtautumista uudistukseen, oli se sitten positiivinen tai negatiivinen.
Innostunut opettaja suhtautuu uudistusta kohtaan hyvin positiivisesti. Hän on saanut arviointiuudistuksesta uutta intoa työhönsä. Hän kehittää arviointiaan opetussuunnitelman mukaisesti, mutta varoo näyttämästä innostustaan tai tuputtamasta materiaalejaan, jottei ärsyttäisi kollegoitaan.
Myös tyytyväinen toteuttaja suhtautuu uudistukseen positiivisesti. Tyypillisesti hänellä on kollegoita, joiden kanssa hän voi suunnitella ja kehittää arviointia. Yhteinen pohdiskelu auttaa sietämään ja ratkomaan uudistuksen ongelmakohtia.
Kapinallinen opettaja on todennut uudistuneet arviointikriteerit ja ohjeet käyttökelvottomiksi, eikä näe järkeä niiden noudattamisessa. Hän ei myöskään koe suurta tarvetta kehittää arviointiaan, koska pitää nykyistä toteutustaan kyllin hyvänä.
Toiminta ei aina vastannut asenteita
Kahdella opettajatyypillä asenteet ja toiminta ovat ristiriidassa, mutta aivan vastakkaisin tavoin.
Skeptisesti uudistukseen suhtautuva kuuliainen kriitikko voi toteuttaa arviointia hyvinkin innovatiivisesti. Kriteerit ja arvioinnin ohjeet tuntuvat hänestä kuitenkin sen verran huonoilta, ettei hän panostuksesta huolimatta saa onnistumisen kokemuksia tai iloa arviointityöstään.
”Niin sanotut immuunit olivat meille pieni mysteeri. Ilmeisesti osa immuuneista ei ole vielä törmännyt tietoon siitä, mitä arviointiuudistus käytännössä tarkoittaa, eikä siksi tiedosta arvioivansa toisin kuin opetussuunnitelma edellyttää. Osalle immuuneista positiivinen asenne voi olla selviytymiskeino, jonka suojissa voi jatkaa vanhojen arviointitapojen käyttöä”, Ketonen pohtii.
Kriteereitä ja ohjeita kehitettävä kansallisesti
Tutkimustulosten perusteella arviointiuudistuksen jalkauttamisessa riittää vielä tehtävää. Ensisijainen syy uudistuksen noudattamatta jättämiselle näytti olevan epäselviksi koetut arviointikriteerit ja arvioinnin ohjeistukset sekä opettajien puutteellinen tiedotus ja täydennyskoulutus.
Opettajien laajan autonomian negatiivisena seurauksena näyttäytyi se, että arviointiaan kehittäneet opettajat eivät tohtineet häiritä kollegoidensa autonomiaa edes positiivisessa mielessä – jakamalla omia ideoitaan ja materiaalejaan.
”Suosittelemme arviointikriteerien ja -ohjeiden kehittämistä kansallisesti opettajien ammattitaitoa kuunnellen, jotta niiden käyttö synnyttäisi vähemmän kitkaa ja enemmän tyytyväisyyttä”, Ketonen ja Nieminen toteavat. ”Eri opettajatyypeiltä voi oppia paljon arvioinnin kehityksestä.”
Ketonen, L., & Nieminen, J. H. (2025). Professional autonomy vs. assessment criteria: teacher agency in the midst of assessment reform. Journal of Curriculum Studies, 1–18. https://doi.org/10.1080/00220272.2025.2460476
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Ketonen
tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
laura.k.ketonen@jyu.fi
Juuso Nieminen
Senior research fellow, Deakin University
juuso.nieminen@deakin.edu.au
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme