Työttömien määrä kasvanut kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa
Kaakkois-Suomessa työttömien määrä kasvoi helmikuussa 12 prosentilla vuodentakaisesta. Lomautettujen määrä väheni vuodentakaisesta. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa. Uusien avointen työpaikkojen määrä väheni kaikissa alueen seutukunnissa.

Kaakkois-Suomessa oli helmikuun lopussa 18032 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä on 1939 henkilöä (+12 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa kasvua oli 13 prosenttia.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta alueella oli 14,3 prosenttia. Kymenlaaksossa osuus oli 14,4 ja Etelä-Karjalassa 14,2 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna korkein työttömyysaste oli Imatralla (17,8 %) ja matalin Lemillä (10,4 %). Työttömyysaste Kaakkois-Suomessa on koko maata 2,3 prosenttiyksikköä suurempi.
Työttömistä työnhakijoista Kaakkois-Suomessa oli kokoaikaisesti lomautettuja 2040, mikä on 11 prosenttia kaikista työttömistä. Lomautettujen määrä väheni vuodentakaisesta 6 prosentilla.
Työttömien määrä nousi helmikuussa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kaikissa Kaakkois-Suomen kunnissa Lemiä lukuun ottamatta. Työttömien määrä kasvoi eniten Kouvolassa (+15 %) ja Lappeenrannassa (+15 %). Suhteellisesti nousu oli suurinta Ruokolahdella (+28 %).
Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista oli helmikuun lopussa ulkomaiden kansalaisia 2088 henkilöä, joista EU-maiden kansalaisia oli 324. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä oli Kaakkois-Suomessa 12 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Kaakkois-Suomessa oli 33,7.
Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvussa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu jatkui helmikuussa kaikissa seutukunnissa – eniten Lappeenrannan ja Kouvolan seuduilla. Työttömiä nuoria oli Kaakkois-Suomessa vuodentakaista 21 prosenttia enemmän. Yli 50-vuotiaita oli alueella työttömänä helmikuussa 12 prosentin verran enemmän kuin vuotta aiemmin.
Helmikuun lopussa KaakkoisSuomessa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 5144. Määrä kasvoi vuodentakaisesta 18 prosentilla. Kaikista alueen työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 29 prosenttia. Osuus on kuusi prosenttiyksikköä pienempi kuin valtakunnallisesti. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi kaikissa kaakon seutukunnissa. Suhteellisesti nousu oli suurinta Kouvolan ja Imatran seuduilla. Pitkäaikaistyöttömiä on eniten Kotka-Haminan seutukunnassa.
Työttömyys lisääntyi lähes kaikissa ammattiryhmissä
Työttömien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa viime vuoden helmikuuhun verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä. Ainoastaan maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. ammattiryhmässä ja ammattiin luokittelemattomat -ryhmässä työttömyys laski hieman. Määrällisesti eniten nousi erityisasiantuntijoiden sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden työttömyys.
Työttömien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa edellisvuoteen verrattuna lähes kaikilla koulutusasteilla. Korkeakoulutettujen työttömien määrä nousi vuodentakaisesta selvästi. Määrällisesti eniten nousi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys. Suhteellisesti eniten kasvoi ylemmän korkeakoulutuksen saaneiden työttömyys.
Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni kaikissa alueen seutukunnissa
Kuntien työllisyyspalveluissa oli helmikuun aikana avoinna 1519 uutta työpaikkaa. Uusien paikkojen määrä oli 33 % pienempi kuin vuosi sitten. Työpaikkojen määrä väheni kaikissa alueen seutukunnissa. Eniten työpaikkoja väheni Lappeenrannan seudulla. Valtakunnallisesti uusia avoimia työpaikkoja oli 25 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Eri vuosina eri kuukauden aikana ilmoitetut kesätyöpaikat vaikeuttavat vuosivertailuja.
Kaakon uusista avoimista työpaikoista 49 prosenttia oli yrityksissä. Yli vuoden kestäviä työpaikkoja tarjottiin 31 prosentissa kaikista työpaikoista.
Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi muutamassa ammattiryhmässä. Eniten lisääntyivät rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöille ilmoitetut paikat. Eniten vähenivät palvelu ja myyntityöntekijöille ilmoitetut työpaikat.
Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin myyjille, lastenhoitotyöntekijöille, rakennussähköasentajille, lähihoitajille ja toimisto- ja laitossiivoojille.
Palveluissa vähemmän henkilöitä kuin vuosi sitten
Helmikuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä 4268 henkilöä (25 %). Aktivointiaste oli 19,1 prosenttia. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli helmikuussa noin 22 300. Määrä on noin 500 henkilöä suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
Palkkatuella työllistettyjen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna. Enemmistö työllistetyistä (83 %) oli yksityisellä sektorilla.
Työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa oli yhteensä 1775 henkilöä. Kaikkien palveluiden osallistujamäärät laskivat.
Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta.
Työmarkkinatilanteesta tarkempia tietoja työllisyysalueittain linkkiliitteinä olevissa PDF:ssä. Niissä tarkastellaan mm. työllisyyttä ja työttömyyttä, toimialojen kehitystrendejä ja osaamistarpeita sekä työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa.
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Mikko Hannula, yksikön päällikkö
p. 0295 029 247
Tarja Paananen, erikoistutkija
p. 0295 029 076
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomessa oli syyskuun lopussa 16184 työtöntä työnhakijaa21.10.2025 08:15:48 EEST | Tiedote
Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa kasvoi syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Lomautettuja oli vähemmän kuin vuosi sitten, mutta elokuusta määrä kasvoi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi huomattavasti − eniten Kouvolan seudulla. Työpaikkailmoitusten määrä väheni Kotka-Haminan seutukunnassa, mutta lisääntyi muualla Kaakkois-Suomessa. Vain kahdeksan prosenttia työpaikoista oli kestoltaan yli vuoden pituisia. Kaikkien palveluiden osallistujamäärät laskivat.
Avustushakuja auki ELY-keskuksissa17.10.2025 09:19:35 EEST | Tiedote
ELY-keskuksissa avautuu 17.10.2025 useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 1.12.2025.
Kasvumahdollisuuksia aurinkomaataloudesta ja ruukkien vetovoimasta9.10.2025 13:46:22 EEST | Tiedote
Heinä-syyskuussa 32 eri yritystä ja 21 kehittämishanketta saivat EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä hieman yli 200 000 euroa, kehittämishankkeisiin lähes 1,5 miljoonaa euroa.
ELY-keskuksen avustukset rakennusperinnön hoitoon haussa loka–marraskuussa9.10.2025 09:24:07 EEST | Tiedote
Nyt on hyvä aika valmistautua tekemään avustushakemuksia. Avustukset ovat haussa 17.10.−1.12.2025. Rakennusperinnön hoitoavustusta voidaan myöntää perinnekorjauksiin ja sellaisten perinteisten korjaustoimenpiteiden suunnitteluun, joilla edistetään rakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Saaristo-osakuntien saaristoalueiden perinnerakennusten ja kulttuurimaisemien hoitoon voidaan myöntää saariston ympäristön hoitoavustusta.
Järvilohen ja taimenen kutu lähestyy Hiitolanjoella – Vedenalainen kamera kerää havaintoja6.10.2025 11:47:07 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut ovat asennuttaneet Hiitolanjokeen vedenalaisen kameran, joka tallentaa livekuvaa läpi syksyisen järvilohien ja taimenten kutuajan. Tämä tarkkailu on osa Hiitolanjoen ennallistamisen tuloksellisuuden seurantaa. Tietoa saadaan muun muassa lohen ja taimenen kudun tarkasta ajoittumisesta, kutupaikan valinnasta, kuin myös joen kalojen lajistosta, jopa lajisuhteista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme