Suomen Akatemia

Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella

Jaa

Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.

Joka vuosi Euroopassa noin 350 000 ja Suomessa 1 500–2 000 ihmistä saa äkillisen sydänpysähdyksen. Nopealla elvytyksellä noin 30 prosentilla saadaan verenkierto käynnistettyä uudelleen ja potilaat tulevat jatkohoitoon yliopisto- tai keskussairaalan teho-osastolle. Vuodessa Suomessa hoidetaan noin 600–700 potilasta.

Vaikka verenkierto käynnistyisi, vaarana on hapenpuutteesta johtuva aivovaurio.

”Yhtään spesifiä hoitoa ei ole olemassa, vaikka sitä on yritetty selvittää. Ei ole pystytty todentamaan, mikä selkeästi vähentäisi aivovaurion kehitystä”, toteaa Skrifvars.

Skrifvarsin omassa osatutkimuksessa kokeillaan nostaa potilaan verenpainetta lääkityksen avulla. Näin aivojen verenkierto pysyisi parempana ja se voisi vähentää mahdollista aivovauriota.

Tutkimuksessa tutkitaan suurella potilasryhmällä myös, millä muilla hoitomuodoilla potilaiden toipumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Tutkijat ovat päätyneet vertailemaan kolmen eri hoitomuodon osalta vaihtoehtoisia menettelytapoja ja tavoitteita. Ne liittyvät verenpainetasoon, nukutuksen syvyyteen ja lämpötilakontrolliin. STEPCARE-tutkimus selvittää tasoa, jolla potilaalle saavutetaan parhaat toipumismahdollisuudet.

”Tutkimukseen osallistuu 3 500 potilasta eri puolilta maailmaa. Saamme kokoon riittävän potilasmäärän järkevässä ajassa. Kun mukana on monta eri sairaalaa ja potilasryhmää ja jos toimenpiteet tehoavat, voimme olla varmoja tuloksista”, Skrifvars selventää.

Keskeistä on, miten hoito vaikuttaa, miten potilas toipuu ja ennen kaikkea onko hän elossa kuuden kuukauden kuluttua sydänpysähdyksestä. Jos sydän käynnistyy ja ihminen päätyy teho-osastolle, puolet toipuu hyväkuntoiseksi ja puolet menehtyy.

Laaja tutkimus kestää 7–8 vuotta. Suomesta tutkimukseen osallistuu parisen kymmentä asiantuntijaa, globaalisti noin 150. Koko hoitoketju otetaan huomioon: mukana on niin tehohoitolääkäreitä ja kardiologeja kuin toiminta- ja fysioterapeutteja.

”Kun tutkimuksemme tulokset saadaan, voi olla, että ne tukevat suosituksia tai ovat ihan eri linjalla. Toiveena on, että vuonna 2027 julkaistavan tutkimuksen pohjalta saadut hoito-ohjeet otetaan käyttöön heti seuraavana vuonna.”

Tutkimuksessa käytetään nykyisiä käytössä olevia hoitoja, joten riskit ovat vähäiset ja vastaavat tavanomaisia hoitoon liittyviä riskejä. Toimenpiteet on helppo toteuttaa missä päin maailmaa hyvänsä.

Koko tiedetoimittaja Tarja Västilän kirjoittama juttu tutkimuksesta on luettavissa Suomen Akatemian yleistajuiselta Tietysti.fi-sivustolta. Akatemia julkaisee kevään aikana juttusarjan rahoittamastaan sydänsairauksien tutkimuksesta.

Lisätietoja:

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemia

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2025 rahoitamme tutkimusta lähes 515 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Finlands Akademi fattade bidragsbeslut inom programmet för idrottsforskning19.5.2025 09:17:32 EEST | Pressmeddelande

Finlands Akademis akademiprogram för idrottsforskning (ACTIVE) främjar forskningens kvalitet, förnyelse och genomslag inom fysisk aktivitet, motion och idrott. I programmets senaste ansökningsomgång fördelade Akademin totalt 2,43 miljoner euro till tre enskilda projekt och två konsortier. Inom utlysningen inkom 36 ansökningar för en total summa på nästan 18 miljoner euro.

Projects selected for funding under RCF programme on sport science19.5.2025 09:17:32 EEST | Press release

The aim of the Research Council of Finland’s research programme ACTIVE is to advance the quality, innovativeness and impact of research on sport and physical activity. In the programme’s latest round of applications, the RCF awarded a total of 2.43 million euros in funding to three individual projects and two consortia. The programme’s call attracted 36 applications. The funding applied for totalled nearly 18 million euros.

Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä –lisääntynyt ylipainoisuus suurimpia uhkia9.4.2025 09:08:10 EEST | Tiedote

Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. Tämä ilmenee Oulun yliopiston professorin ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Juhani Junttilan sydänpysähdyksen aiheuttamaan äkkikuolemaan liittyvästä tutkimuksesta, jota hän on jo vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye