Ennuste: Ennennäkemätön epävarmuus ja tullit varjostavat kasvua niin Suomessa kuin maailmalla

”Ennuste on laadittu poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Kansainvälisen politiikan tapahtumat määrittävät väistämättä Euroopan ja Suomen talouskehitystä tänä ja ensi vuonna. Ukrainan ja Venäjän välille saatetaan solmia aselepo, mutta eväitä pysyvään rauhaan tuskin on. Trumpin tullipolitiikka hidastaa kasvua niin Yhdysvalloissa, Kiinassa kuin Euroopassakin”, sanoo ekonomisti Emilia Gråsten.

Tullien suurimmat vaikutukset niin Suomelle kuin muulle kansainväliselle kaupalle tulevat yleisen talouden epävarmuuden lisääntymisen ja kansainvälisen investointikysynnän heikkenemisen kautta. Tulleista huolimatta Suomen vienti kehittyy kohtuullisesti. Suomen Yhdysvaltojen-viennistä merkittävä osa on palveluvientiä, joka on vähemmän altis tullimuutoksille kuin tavaravienti.

Euroopassa julkisten menojen lisääminen nostaa kasvuodotuksia ensi vuodelle. Puolustusinvestoinnit eivät sinänsä ole kovin merkittäviä ajureita, mutta elvytyksen laajeneminen muille sektoreille voimistaa kasvuvaikutuksia. Saksan merkittävä investointiohjelma heijastuu myönteisesti myös suomalaisiin vientiyrityksiin.

Koronlaskut ovat Euroopassa pian ohi, kun EKP joutuu reagoimaan elvyttävään finanssipolitiikkaan. 12 kuukauden euribor on keskimäärin 2,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna 2,5. Mutta jos pahimmat riskiskenaariot Ukrainan sodan tai Yhdysvaltojen linjanmuutoksen suhteen toteutuvat, korot laskevat ja jopa paluu nollakorkoihin on mahdollinen.

Rakentaminen ja investoinnit kääntyvät viimein varovaiseen kasvuun

Investointikehitys on viime vuosina ollut poikkeuksellisen heikkoa yritysten vaisujen kasvunäkymien ja rakentamisen romahduksen vuoksi. Ukrainan aseistaminen ja uudet puolustushankinnat lisäävät jatkossa julkisia investointeja, mutta talouden hitaasta elpymisestä ja epävarmuudesta johtuen yksityiset investoinnit junnaavat vielä tämän vuoden.

Asuntorakentamisen investoinnit ovat saavuttaneet pohjansa ja rakentamisen odotetaan vilkastuvan kesän mittaan. Laskenut korkotaso tukee asuntokysyntää, mutta kotitalouksien ja sijoittajien epävarmuus jarruttaa edelleen asuntokauppaa.

Inflaatio on hiipunut. Kuluttajahinnat nousevat 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,7 prosenttia ensi vuonna. Matala inflaatio ja palkankorotukset tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Tosin reaaliansiot ovat tällä hetkellä yhä lähes 10 vuoden takaisella tasolla, ja myös epävarmuus sekä heikko työmarkkinatilanne jarruttavat suurempia hankintoja.

Työllisyys sakkaa vielä tänä vuonna – pitkäaikaistyöttömyys huolestuttavaa

Työllisyys ei vielä tänä vuonna juuri kasva, mutta ensi vuonna työllisyysasteen ennustetaan jo nousevan 72,2 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 8,4 prosenttiin. Työllisyyttä kohentavat kiihtyvä talouskasvu, rakentamisen piristyminen ja kasvava yksityinen kulutus.

Työmarkkinoilla huolestuttava merkki on pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu jo yli 110 000:een. Lisäksi erityisesti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialan työllisyys on heikentynyt ja korkeakoulutettujen työttömyys noussut merkittävästi. Valopilkkuna on työikäinen väestö, joka on edelleen kasvanut, vaikka nettomaahanmuutto on laskenut huippulukemistaan.

”Työperusteisesta maahanmuutosta on tullut suhdanneluontoinen muuttuja, joka kasvaa noususuhdanteessa ja laskee taantumassa. Työperusteisen maahanmuuton oletetaan hidastuvan kuluvana vuonna, mutta kasvavan taas ensi vuonna”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Asevarustelutarve pitäisi määritellä velkaantumisen hillitsemiseksi

Julkisen talouden tilanne heikkenee edelleen, ja alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia. Näkymät eivät kohene ensi vuonnakaan varustelumenojen ja sote-menojen kasvun takia.

Velkaantumisen hillitsemiseksi tulisi määritellä pidemmän ajan asevarustelutarve, jonka vaatimat lisäpanostukset pitäisi sopeuttaa veronkiristysten ja menoleikkausten avulla. Nyt käsillä olevassa kriisissä varustelumenoja on kuitenkin perusteltua lisätä tilapäisesti vieläkin enemmän. Tämä tilapäinen osa pitää rahoittaa velalla.

”Jos tilapäinen osa pyrittäisiin rahoittamaan menoja karsimalla tai veronkiristyksillä, olisi vaarana, että leikkaisimme liikaa kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksistä”, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Hyvinvointialueiden rahoitus oli ensimmäisinä vuosina väärin mitoitettu, minkä vuoksi alijäämistä tuli ennakoitua suurempia. Alueiden rahoitusraami on syytä pitää tiukkana, mutta alijäämien kattaminen jo vuoden 2026 loppuun mennessä ei ole järkevää. Se pakottaisi hyvinvointialueet säästöihin, jotka eivät olisi kestäviä terveys- ja taloustavoitteiden kannalta.

Koko ennuste on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-kevat-2025/