Maailman maapinta-alasta 75 % on muutettu merkittävästi – luontokato uhkaa yhteiskunnan resilienssiä

Yli miljoona lajia  on tällä hetkellä sukupuuton partaalla, ja luonnon monimuotoisuuden jatkuva väheneminen uhkaa ekosysteemejä, yhteiskuntia ja yrityksiä. Luontokadon syinä ovat maankäyttö, luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajien leviäminen. Yli 75 % maapallon pinta-alasta ja 66 % merien pinta-alasta on muutettu huomattavasti ihmisen toimesta.  

“Meidän pitää opetella ajattelemaan luontoa kriittisenä infrastruktuurina. Yhteiskuntamme, ja yrityksien liiketoiminta, on riippuvainen luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Meille on vasta alkanut valjeta, mitä luonnon monimuotoisuuden palauttaminen voisi maksaa. Jos jatkamme entiseen tapaan emmekä pysäytä luontokatoa, sillä on vaikutuksia yli puoleen maailman BKT:stä. Ilman luonnon huomioimista emme voi puhua yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta resilienssistä”, Swecon vastuullisuusjohtaja Iida Vakkuri sanoo.  

Swecon julkaisemassa raportissa käsitellään luontokadon aiheuttamia riskejä ihmisille ja yhteiskunnille. Se tarkastelee monipuolisesti luonnon monimuotoisuuden vähenemisen eri syitä sekä listaa mahdollisia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen. 

"Luontokadon pysäyttämisen kiireellisyys vaikuttaa liiketoimintamalleihin, investointeihin ja suojelutoimiin kaikkialla Euroopassa. Swecon raportti summaa Euroopan biodiversiteettityön kehityssuuntia ja suosittelee erilaisia toimia työn jatkamiseksi hallituksille, julkiselle sektorille, yrityksille, rahoituslaitoksille ja kansalaisille", kertoo Executive Director Piia Pessala, joka on myös yksi raportin kirjoittajista. 

Maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia – Euroopan maista 68 % ei ole laatinut biodiversiteettistrategiaa  

Luontokato voidaan pysäyttää ja mahdollisesti kääntää elpymisen suuntaan vain laaja-alaisilla toimilla, jotka ulottuvat kaikille tasoille yhteiskunnassa ja maantieteellisesti. Raportti alleviivaa kiireellistä tarvetta perusteelliselle systeemiselle muutokselle siinä, miten yritykset ja hallitukset suhtautuvat luonnon monimuotoisuuteen. Se korostaa biodiversiteetin strategista integrointia taloudelliseen päätöksentekoon ja liiketoimintastrategioihin, jotta luontokato tunnistetaan ja priorisoidaan kriittisenä tekijänä kaikilla toimialoilla. 

Maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen tavoitteena on pysäyttää ja kääntää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä kunnianhimoisilla tavoitteilla, kuten 30 prosentin suojelu maasta ja vedestä sekä 30 prosentin ennallistaminen heikentyneistä ekosysteemeistä. Osana kehystä maat sitoutuivat laatimaan ja toimittamaan uudet kansalliset biodiversiteettistrategiat ja toimenpideohjelmat (NBSAP), joissa ne määrittelevät, miten ne saavuttavat vuoteen 2030 mennessä asetetut globaalit monimuotoisuustavoitteet. EU-jäsenvaltioiden on sovitettava kansalliset biodiversiteettistrategiansa ja toimenpideohjelmansa (NBSAP) yhteen EU:n asettamien tavoitteiden kanssa.  

"On hienoa nähdä kansainvälisiä sopimuksia yhteisistä investoinneista luonnon monimuotoisuuteen. Maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen 30 prosentin tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää kuitenkin vahvempia suojelustrategioita ja yhteistyön lisäämistä, sillä tällä hetkellä vasta 24 prosenttia Euroopan maa-alasta on suojeltu ja meri- ja rannikkoalueiden osuus on 13 prosenttia. Raporttimme kirjoitushetkellä peräti 68 % EU-maista eivät olleet jättäneet NBSAP-ohjelmaa. Swecon asiantuntijat ovat raportissa tunnistaneet mahdollisia toimenpiteitä, joihin yhteiskunnan eri toimijat voivat ryhtyä, sekä esimerkkejä erilaisista käytännöistä eri Euroopan maista", Piia Pessala kertoo. 

Urban Insight on koko Sweco-konsernin yhteinen raporttisarja, jossa asiantuntijat eri maista tarttuvat vuosittain vaihtuvaan ajankohtaiseen kestävän kehityksen ilmiöön ja tarjoavat faktaa sekä näkemyksellisiä ratkaisuehdotuksia helposti luettavan raportin muodossa. Vuoden 2025 teema on biodiversiteetti.