Uuden tutkimuksen mukaan musiikki voi tehdä rutiininomaisesta liikunnasta iloa tuottavan tavan
Jyväskylän yliopistossa tehty uusi tutkimus paljastaa, että musiikki voi saada liikunnan tuntumaan helpommalta, parantaa kestävyyttä ja auttaa kehittämään pysyviä liikuntatapoja. Musiikki siirtää liikkujan huomion velvollisuudesta mielihyvään ja tarjoaa yksinkertaisen mutta tehokkaan tavan pysyä aktiivisena.

Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä tehty tutkimus osoittaa, että musiikista on liikkujille todellista hyötyä. Musiikki siirtää huomion pois fyysisestä epämukavuudesta, jolloin matalan ja keskitasoisen intensiteetin harjoittelu tuntuu helpommalta. Tutkimusten mukaan motivoiva musiikki voi vähentää rasituksen tunnetta jopa 10 %, jolloin liikkuja jaksaa tehdä aktiviteettia pidempään. Uusin tutkimus korostaa, että liikunnan aikana kuunneltu musiikki parantaa merkittävästi keskittymistä ja itsekontrollia erityisesti keskitasoisella intensiteetillä, koska musiikki vie huomiota pois väsymyksen tunteesta.
Liikkeiden rytmittäminen musiikin tahtiin voi myös auttaa tehostamaan liikuntasuoritusta. Erityisesti nopeatempoinen musiikki (120–140 iskua minuutissa) parantaa kestävyyttä sekä aerobisessa liikunnassa että voimaharjoittelussa.
Lempimusiikki saa liikkumaan intensiivisemmin
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että itse valitsemaansa musiikkia liikunnan aikana kuunnelleet liikkujat tekivät harjoitteita tavallista intensiivisemmin, ja heidän mielialansa pysyi samalla korkeana. Lisäksi he pitivät liikuntasuoritusta jälkikäteen huomattavasti miellyttävämpänä kuin ilman musiikkia liikkuneet. Tämä mielihyvään liittyvä tekijä on yhdenmukainen niiden tulosten kanssa, joissa itse määrätty kävelytahti lisää energisyyden tunnetta ja liikunnan iloa. Tämä puolestaan viittaa siihen, että musiikin yhdistäminen miellyttäviin fyysisiin aktiviteetteihin voi auttaa liikkujaa pysymään liikunnan parissa.
“Musiikki myös kohottaa mielialaa ja vähentää ahdistuneisuutta, mikä muuttaa treenin rutiinisuorituksesta nautittavaksi kokemukseksi,” sanoo tutkija Andrew Danso.
“Varsinkin itse valittu musiikki todistetusti tehostaa mielihyvän tuntemuksia harjoituksen aikana.”
Musiikin yhdistäminen matalasykkeiseen liikuntaan auttaa muodostamaan pysyviä rutiineja
Musiikki parantaa kestävyyttä, kohottaa mielialaa ja tekee liikunnasta miellyttävämpää. Ei kuitenkaan riitä, että ihmisiä vain kehotetaan liikkumaan. Jotta liikunnan lisäämiseen tähtäävä strategia olisi toimiva, sen tulee pystyä tekemään liikunnasta hauskaa ja luoda liikunnallisuutta tukevia ympäristöjä. Kun musiikki yhdistetään matalan kynnyksen liikuntaan, esimerkiksi kävelyyn – jonka on jo aiemmin todettu lisäävän energisyyttä ja liikkumisen säännöllisyyttä – musiikista tulee yksinkertainen mutta tehokas työkalu liikunnan lisäämiseen.
“Kun liikunta mielletään pikemminkin miellyttäväksi kokemukseksi kuin velvollisuudeksi, on mahdollista saada aikaan pysyviä käyttäytymismuutoksia,” Danso sanoo.
“Näin liikunnasta tulee asia, jota ihminen aidosti haluaa harrastaa.”
Lisätietoja:
Andrew Danso
Tutkijatohtori
Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö (CoE MMBB)
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Jyväskylän yliopisto
andrew.a.dansoadu@jyu.fi
Lähteet
Artikkelit ovat julkaistuna preprint-versioina MedRxiv-julkaisussa:
- Danso, A., Vigl, J., Koehler, F., Knittle, K., Bamford, J. S., Nijhuis, P., ... & Luck, G. (2025). Does Music Support Cognitive Control and Affective Responses During Acute Exercise? An Exploratory Systematic Review and Meta-analysis. medRxiv, 2025-01. https://doi.org/10.1101/2025.01.28.25321259
- Danso, A., Kekäläinen, T., Koehler, F., Knittle, K., Nijhuis, P., Burunat, I., ... & Luck, G. (2024). Personalised interactive music systems for physical activity and exercise: A systematic review and exploratory meta-analysis. medRxiv, 2024-05https://doi.org/10.1101/2024.05.28.24308089
Lisäksi: Danso, A. (2025, 3. helmikuuta). How music keeps you moving and makes exercise more fun. Psychology Today. https://www.psychologytoday.com/us/blog/music-for-the-ageing-brain/202502/why-50-of-people-quit-exercise-and-how-music-can-help
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme