Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa
Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää.

Juuri julkaistu Metsätaloudelle herkät -vesistöt aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa sekä niiden toteuttamisessa vesistöille ystävällisellä tavalla. Paikkatietopohjaisen aineiston kohteita voi tarkastella kartalla.
Aineisto kokoaa ja yhdistää vesien herkkyyteen vaikuttavaa tietoa eri lähteistä. Se sisältää vesistöt, joiden on katsottu olevan herkkiä erilaisille metsätalouden toimenpiteille, kuten uudis- tai kunnostusojitukselle, uudistushakkuilla ja niiden yhteydessä tehtäville voimaperäisille maanmuokkauksille, rantapuuston käsittelylle hakkuiden yhteydessä tai uomien ylityksille. Nämä toimenpiteet vaikuttavat vesistöjen vedenlaatuun lisäämällä kiintoaine-, humus- ja ravinnekuormitusta tai heikentämällä uoman varjostusta ja suojavyöhykkeen ominaisuuksia.
Herkkyysluokka vaikuttaa suunniteltaviin toimiin
Aineistossa on kaksi eri luokitusta vesistöille: herkät ja erittäin herkät vesistöt. Herkkyysluokkaan ovat vaikuttaneet useat eri tekijät, kuten veden väriluku, veden viipymä, happiongelmat, tummumiskehitys sekä vedestä riippuvainen uhanalainen lajisto.
Herkän vesistön vaikutusalueella metsätoimia suunnittelevan tulisi arvioida, miten metsätaloustoimet vaikuttavat vesistöön. Toimille tulisi myös valita riittävän tehokkaat vesiensuojelutoimenpiteet kohdekohtaisesti.
Erittäin herkän vesistön vaikutusalueella toimiessa on tarpeen huomioida muun muassa Tapion metsänhoidon suositukset luontonäkökulmaa painottaen sekä muu käytettävissä oleva aineisto jo suunnitteluvaiheessa. Tarvittaessa asiasta voi olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen. Aineistoa päivitetään vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen yhteydessä kuuden vuoden välein.
− Aineistoa käytettäessä on tärkeä huomioida, ettei se sisällä kaikkia vesistöjä, jotka saattavat olla herkkiä metsätaloustoimille. Siitä eivät välttämättä nouse esille sellaiset vesistöt, joista ei ole lainkaan vesinäytteenottoa tai muita arvioinnin lähtötietoja. Pienet vesistöt ovat usein jo kokonsa puolesta metsätaloudelle herkkiä, ja ne tulee aina huomioida metsätaloustoimissa. Aineisto ei poista tarvetta maastossa tehtävälle tarkastelulle suunnittelun yhteydessä, selventävät Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten ylitarkastajat Anne Mäkynen ja Jaana Rintala.
Aineisto on julkinen, ja se on suunnattu erityisesti metsänomistajille, metsänhoidon toimijoille ja viranomaisille esimerkiksi metsänhoidon suunnittelun, neuvonnan, lausuntojen, hankesuunnittelun ja ojitusilmoitusmenettelyn tueksi.
Aineiston ovat toteuttaneet ELY-keskukset yhteistyössä Syken kanssa. Valmistelutyöryhmässä ovat olleet mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen metsäkeskus ja Tapio.
Miksi herkkien vesien tunnistaminen on tärkeää?
Kaikilla vesistöillä on oma rajallinen kykynsä sietää kuormitusta, mikä vaikuttaa haitallisesti veden laatuun ja sitä kautta koko vesiekosysteemiin sekä mahdollisuuksiin käyttää vesistöjä. Oli sitten kyseessä esimerkiksi iso tai tummavetinen vesistö, niilläkin on oma taitepisteensä, jota ei tulisi ylittää. Pienet vesistöt ovat pienemmällekin muutokselle herkkiä jo niiden pienen kokonsa ja vesitilavuutensa vuoksi.
Herkkyyden tunnistaminen on tärkeää tehdä aivan metsätaloustoimien suunnittelun alkuvaiheessa.
Näin aineisto toimii – osallistu koulutukseen
Aineiston sisällöstä ja käytöstä järjestetään kaikille avoin Teams-infotilaisuus 7.4.2025 klo 13-14.
Tilaisuuteen voi liittyä tästä linkistä: Liity kokoukseen nyt (Teams)
Infon tallenne löytyy tilaisuuden jälkeen ELY-keskusten koulutuskalenterista: https://www.ely-keskus.fi/tapahtumat-ja-koulutukset
Tästä aineistoon
Aineisto on saatavilla WMS- ja WFS-rajapintojen kautta: https://paikkatiedot.ymparisto.fi/geoserver/syke_metsataloudelleherkatvesistot/wms?request=GetCapabilities
Latauspakettina Syken Avoin tieto- sivuilta:https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot/Ladattavat_paikkatietoaineistot
Lisäksi aineisto pyritään saamaan huhti-toukokuun aikana kaikille avoimeen Paikkatietoikkunaan https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/, jossa vesistöjä pääse tarkastelemaan kartalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Jaana Rintala (poissa 27.-28.3.)
jaana.rintala@ely-keskus.fi
p. 0295 038554
Pirkanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Anne Mäkynen (poissa 31.3.–4.4.)
anne.makynen@ely-keskus.fi
p. 0295 036 352
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (ruotsi, svenska )
Ylitarkastaja Lotta Eklund (poissa 28.3. ja 4.4)
lotta.eklund@ely-keskus.fi
p. 0295 027 792
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kylmyys hidastaa valkoposkihanhien kevätmuuttoa29.4.2025 13:59:55 EEST | Tiedote
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia valkoposkihanhien kevätmuutossa. Sunnuntaina 13.4. havaitun muuttoaallon jälkeen seuraava muuttoaalto saapui Suomeen vasta sunnuntain ja maanantain välisenä aikana 27.–28.4. Muuttoaaltojen välissä oli kylmä ja vastatuulinen jakso.
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme