Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.

Aistiyliherkillä kynnys havaita ärsykkeitä voi olla tavanomaista matalampi tai kyky tottua toistuviin ärsykkeisiin heikentynyt. Päiväkoti-, koulu- ja työpäivistä voi muodostua erityisen kuormittavia silloin, kun lapsi tai aikuinen reagoi yliherkästi yhden tai useamman aistikanavan kautta tuleviin ärsykkeisiin.
Aistiyliherkät saattavat ryhtyä välttelemään kuormittavia tilanteita tai he voivat tuntea herkästi ahdistusta. Lasten ärtyisyyden ja raivokohtausten taustalla voi piillä liiallinen aistikuormitus.
”Aistiyliherkkä joutuu pinnistelemään paljon, jotta voisi keskittyä, sillä keskittyminen menee herkästi häiritseviin ärsykkeisiin, kun niihin ei totu samalla tavalla kuin useimmat ihmiset. Tuntemus ei mene ohi, vaan esimerkiksi iholla hankaavalta tuntuva vaate tuntuu hankaavalta koko päivän”, SenSo-aistitutkimuksen vetäjä, yliopistonlehtori Katja Jussila Oulun yliopistosta kertoo.
Ruokailu, pukeutuminen ja peseytyminen voivat olla haastavia tilanteita aistiyliherkälle. Ruokien erilaiset struktuurit voivat olla jopa niin vastenmielisiä, että aiheuttavat yökkäysreaktion. Astioiden kilinä, ihmisten liikehdintä ja puheen sorina kuormittavat kuuloaistia, kirkas valaistus näköaistia.
Yllättävät kosketukset ja hipaisut lapsiryhmien pukeutumistilanteissa voivat kuormittaa, eikä sukkien ja alusvaatteiden pukeminen tunnu hyvältä. Aistiyliherkkä ei välttämättä totu kerrospukeutumiseen koko talven aikana. Suihkussa vesipisarat pistelevät iholla, ja märkä iho ja hiukset tuntuvat hankalilta. Hampaiden harjaus, käsien ja kasvojen pesu sekä kynsien leikkaaminen voivat olla epämiellyttäviä tuntoyliherkälle.
SenSo-aistitutkimushankkeessa pyritään selvittämään, miten aistisäätelyvaikeudet liittyvät kehityksellisiin haasteisiin ja psykiatriseen oirehdintaan.
Tutkimuksessa selvitetään, miten oppimis- tai työskentely-ympäristön koettu kuormittavuus vaikuttaa oirehdintaan ja aistisäätelyvaikeuksiin. Työskentely avoimissa tiloissa ja oppimisympäristöissä kuormittaa erityisesti kuuloaistia ja näköaistia. Aistiyliherkän kuormituksen säätelyssä olennaista onkin fyysisen ympäristön muokkaaminen.
Aistiyliherkkyyksien olemassaolo on tärkeää tiedostaa ja tunnistaa. “Tietoisuuden lisääminen aistisäätelyvaikeuksista on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapset ja aikuiset saavat tarvitsemaansa tukea”, Katja Jussila kertoo.
”Tehokkain apu ylikuormitukseen on ennaltaehkäisy eli päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla pitäisi huomioida aistiesteettömyys. Se tarkoittaa valaistuksen, tuoksujen, akustiikan ja tilojen rajaamista aistiyliherkkiä huomioivalla tavalla”, hän sanoo.
Myös ruudulta tulevat nopeatempoiset ärsykkeet aiheuttavat aistikuormitusta. ”Pyrimme selvittämään, miten ruutuaika ja liikunnan määrä liittyvät aistisäätelyvaikeuksiin. Voi olla, että aistisäätelyvaikeuksia ei ole aikaisempaa enempää, mutta nykyinen ympäristö ja elämäntapa tuovat ne enemmän esille”, väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski kertoo.
Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena. Aikuinen voi osallistua täyttämällä kyselyn koskien itseään tai 5–12-vuotiasta lastaan. Kyselyyn pääsee linkistä https://redcap.oulu.fi/surveys/?s=F9FLTCYCN8TCNKNC
Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan henkilöt, joilla on kohonnut riski kehityksellisiin haasteisiin ja psykiatriseen haavoittuvuuteen. Tämä mahdollistaa varhaisen tuen ja kuntoutuksen järjestämisen sekä esteettömyyden huomioimisen arjen toimintaympäristössä ja käytänteissä.
Aihetta tutkitaan Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan psykologian yksikön Neurodiversiteetti-tutkimusryhmässä. Tutkimusta rahoittaa Oulun yliopiston tutkijakoulu ja Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Katja Jussila, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan psykologian yksikön Neurodiversiteetti-tutkimusryhmä, p. 0505255733, katja.jussila@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan psykologian yksikön Neurodiversiteetti-tutkimusryhmä, anna.korkiakoski@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, Oulun yliopisto, p. 0407650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme