Lapin jokien jäät ovat tänä keväänä usealla paikalla edellisvuosia vahvempia
Suurimmat teräsjään paksuudet mitattiin Tornionjoella Mämmilässä ja Ounasjoella Patokoskella. Jääpatoriski on tänä keväänä aiempia vuosia suurempi erityisesti Tornionjoella ja Ounasjoella. Jäänsahausta tehdään olosuhteiden salliessa Tornionjoella Hellälässä ja Ounasjoella Tapionkylässä.

Lapin ELY-keskuksen mittauspaikoilla teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai sen yläpuolella Simojoella, Tornionjoella, Ounasjoella ja Kemijoen Teeriselällä. Tenojoella, Ivalojoella ja Muonionjoella teräsjäätä oli pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Vaikka kulunut talvi Lapissa on ollut keskimääräistä lämpimämpi, ovat olosuhteet muutoin olleet otolliset Lapin jokien teräsjään vahvistumiseen. Vahvimmat jää ovat muodostuneet erityisesti paikkoihin, joissa lumen määrä jään päällä on ollut vähäinen.
Simojoella teräsjäätä oli usealla mittauspaikalla enemmän kuin seitsemänä edellisenä vuonna. Teräsjään vahvuus oli tänä keväänä lähellä pitkän ajan keskiarvoa, kun edellisinä seitsemänä vuotena teräsjäätä on Simojoella ollut keskimääräistä vähemmän. Vahvimmat teräsjäät ovat jokisuun alueella, jossa teräsjäätä oli hieman pitkän ajan keskiarvoa enemmän.
Tornionjoella Hellälässä, Tornion sillan alueella ja Vojakkalassa teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Aavasaksalla ja Juoksengissa teräsjäätä oli hieman keskimääräistä vähemmän. Ylimmillä mittauspisteillä Pellon kunnan alueella teräsjäätä on jonkin verran keskimääräistä enemmän. Vahvimmat teräsjäät olivat jokisuulla Hellälässä ja Pellon kunnassa Mämmilässä ja Kyläsaaren alueilla.
Ounasjoella Tapionkylässä ja Patokoskella teräsjään vahvuus (n. 70 cm) oli poikkeuksellisen suuri. Patokoskella vastaavan vahvuista teräsjäätä on ollut edellisen kerran vuonna 1993. Nivankylässä ja Tepaston alueella teräsjäätä oli keskimääräistä vähemmän. Muilla mittauspaikoilla teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Kemijoella on vain yksi mittauspaikka, joka on Pelkosenniemen kunnan alueella Teeriselällä. Teräsjäätä mittauspaikalla oli noin 15 cm keskimääräistä enemmän. Edellisen kerran yhtä vahvoja jäitä Teeriselällä on ollut vuonna 2016.
Muonionjoella, Ivalojoella ja Tenojoella teräsjäätä oli pääosin keskimääräistä vähemmän. Muonionjoella Kolarin Saarenpään alueella ja Ivalojoen alimmilla mittauspaikoilla teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Jäätä sahataan Tornionjoella Hellälässä ja Ounasjoella Tapionkylässä
Jääpatoriski arvioidaan edellisiä vuosia suuremmaksi Tornionjoella ja Ounasjoella. Jääpatojen muodostumiseen vaikuttaa mm. jään vahvuus jäänlähdön ajankohtana sekä jäänlähdön aikainen virtaama. Jokien suualueilla jääpatoriski on suurempi, jos meri on vielä jäässä jäänlähdön ajankohtana. Mahdolliset jääpadot voivat aiheuttaa ennalta arvaamatonta tulvavaaraa.
Jääpatojen syntymistä kriittisimmille jokiosuuksille pyritään ehkäisemään jäänsahauksilla. Noin 10 tonnia painava jääsaha tarvitsee alleen vähintään 0,5 m teräsjäätä ja tasaisen jääkannen. Jäänsahaukselle sopivat olosuhteet on arvioitu tänä keväänä olevan Hellälässä ja Tapionkylässä. Hellälässä on sahattu edellisen kerran viime keväänä ja Tapionkylässä vuonna 2013. Sahaukset aloitetaan Hellälästä alustavan aikataulun mukaan ensi viikolla. Ounasjoella sahaukset on tarkoitus toteuttaa olosuhteiden salliessa viikolla 15. Sahauksen alkamisesta tiedotetaan erikseen.
Jään vahvuus voi vaihdella, mikä on otettava aina jäällä liikuttaessa huomioon
Lapin ELY-keskus korostaa, että jäitä on mitattu yksittäisistä pisteistä. Jään vahvuus voi vaihdella huomattavastikin mittauspaikkojen välillä, joten jäällä liikkumisen riskit tulee aina tiedostaa. Jää on usein heikompaa koskialueilla ja alueilla, joissa veden virtaus on suurempaa. Heikkoa jäätä on mm. Rovaniemellä Kemijoen Ounaskosken alueella ja Torniossa Tornionjoen Lammassaaren itäpuolella.
Kevään edetessä aurinko ja sään lämpeneminen heikentävät jäätä nopeasti erityisesti virtavesistöissä. Jäillä liikkumisessa täytyy aina noudattaa erityistä varovaisuutta ja varustautua asianmukaisin turvavarustein.
Tietoja jäämittauksista
Jäämittauksia on tehty vuodesta 1992 lähtien. Mittauksilla selvitetään jään rakenteesta lumen, välivesi- ja kohvajääkerrosten sekä teräsjään paksuudet. Jääpatoriskin ja jääsahaustarpeen arvioinnissa teräsjään osuus on ratkaiseva. Tänä vuonna mittaukset on tehty viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Mittauspaikoilla jään kokonaispaksuus oli 30–98 cm ja teräsjään paksuus 18–75 cm.
Taulukko 1. Teräsjään paksuus sekä jään kokonaispaksuus Lapin jokien jäänmittauspaikoilla keväällä 2025 ja teräsjään paksuus keskimäärin vuosina 1992–2024.
Joki |
Jään kokonaispaksuus 2025 |
Teräsjään paksuus 2025 (keskiarvo ja vaihteluväli) |
Teräsjään paksuus 1992–2024 (keskiarvo) |
Simojoki |
47–78 cm |
45 cm (30–63 cm) |
45 cm |
Tornionjoki |
30–98 cm |
49 cm (25–75 cm) |
51 cm |
Muonionjoki |
38–73 cm |
35 cm (27–48 cm) |
46 cm |
Kemijoki |
67–70 cm |
56 cm (53–59 cm) |
40 cm |
Ounasjoki |
41–90 cm |
45 cm (28–75 cm) |
41 cm |
Ivalojoki |
49–72 cm |
40 cm (18–40 cm) |
51 cm |
Tenojoki |
78–80 cm |
46 cm |
46 cm |
Tulvaennusteissa on vielä suurta vaihtelua tulvan suuruudessa ja ajankohdassa
Etelä- ja Lounais-Lapin alueella lumen vesiarvo on pääosin 80–120 mm, mikä on selvästi ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän. Käsivarren alueella sekä Ounasjoen ja Ivalojoen valuma-alueiden yläosissa lumen vesiarvo on 180–220 mm, mikä on jonkin verran keskimääräistä suurempi. Keski-Lapin alueella lumen vesiarvo (120–180 mm) on ajankohtaan nähden tavanomainen.
Suurimmassa osassa ennusteita kevättulvien arvioidaan jäävän suuruudeltaan tavanomaisiksi tai sitä pienemmiksi, mutta ennusteissa on vielä suurta vaihtelua tulvahuipun suuruuden ja ajankohdan suhteen. Suuretkin tulvat ovat mahdollisia, joskin niiden todennäköisyys on tällä hetkellä hyvin pieni. Tulevien viikkojen mahdolliset sateet ja lumen sulamisajan sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevättulvien suuruuteen. Tiedottaminen kevään tulvatilanteen kehittymisestä aloitetaan huhtikuun puolivälissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapin ELY-keskus, johtava vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen, puh. 0295 037 354
Lapin ELY-keskus, vesitalousasiantuntija Tatu Moilanen (jäämittaukset, jäänsahaukset), puh. 0295 037 440
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus
Lapin tulvatilanne jatkuu rauhallisena30.4.2025 08:44:01 EEST | Tiedote
Lapin vesistöjen virtaamat pysyvät alhaisina toukokuun alussa kylmän sään vuoksi. Etelä-Lapin alueelle vapun aikaan osuva sään hetkellinen lämpeneminen voi kääntää virtaamia pieneen nousuun. Vesistöissä vielä paikoillaan olevat jäät voivat olla petollisia, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Lapissa vireää elinkeinoelämää mutta myös kasvun haasteita29.4.2025 11:11:24 EEST | Tiedote
Geopoliittisten muutosten myötä Lapin tilanne- ja kehityskuvassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Infrastruktuurin tarpeet ja keskustelu saavutettavuudesta ovat olleet runsaasti esillä sekä konkretisoituneet hankkeiksi. Lapin elinkeinoelämä on vireää ja vetovoimaista, haasteena on kuitenkin osaavan työvoiman saatavuus.
Matkailu Lapin toimialojen kasvun kärkenä, merkittävää kasvua myös kaivostoiminnassa28.4.2025 10:31:34 EEST | Tiedote
Vuoden 2024 suhdannekatsauksesta käy ilmi, että Lapin liikevaihdon trendi kääntyi kasvuun ja henkilöstömäärän vuosimuutos oli liikevaihtoa myönteisempi. Toimialoista kehitystrendi on vahvimmin kasvussa majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä matkailupalveluissa. Myös kaivostoiminnassa, kuljetuksessa ja varastoinnissa, liike-elämää palvelevassa toiminnassa sekä luovalla alalla ja kulttuurissa kehitystrendi on Lapissa positiivinen.
Simojoen jäänlähtö poikkeuksellisen aikainen – kylmä sää viivästyttää muiden jokien tulvaa24.4.2025 10:18:24 EEST | Tiedote
Simojoella koettiin ennätysaikainen jäänlähtö pääsiäisenä. Muiden vesistöjen tulvahuippuja saadaan vielä odottaa, sillä kylmä sää hidastaa lumen sulamista ja vesistöjen vedenkorkeuden nousua. Vesistöissä vielä paikoillaan olevat jäät voivat olla petollisia, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Työttömyyden kehitys Lapissa yhä koko maata myönteisempi24.4.2025 08:49:17 EEST | Tiedote
Maaliskuun lopussa Lapissa oli 8 440 työtöntä työnhakijaa. Lomautettujen määrä väheni. Työttömien osuus työvoimasta oli alin Pohjois-Lapissa ja Tunturi-Lapissa, eniten työttömien määrä kasvoi Rovaniemen seutukunnassa. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvamistaan. Avoimien työpaikkojen määrän vähenemisessä on havaittavissa hidastumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme