Lapin jokien jäät ovat tänä keväänä usealla paikalla edellisvuosia vahvempia

Lapin ELY-keskuksen mittauspaikoilla teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai sen yläpuolella Simojoella, Tornionjoella, Ounasjoella ja Kemijoen Teeriselällä. Tenojoella, Ivalojoella ja Muonionjoella teräsjäätä oli pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Vaikka kulunut talvi Lapissa on ollut keskimääräistä lämpimämpi, ovat olosuhteet muutoin olleet otolliset Lapin jokien teräsjään vahvistumiseen. Vahvimmat jää ovat muodostuneet erityisesti paikkoihin, joissa lumen määrä jään päällä on ollut vähäinen.  

Simojoella teräsjäätä oli usealla mittauspaikalla enemmän kuin seitsemänä edellisenä vuonna. Teräsjään vahvuus oli tänä keväänä lähellä pitkän ajan keskiarvoa, kun edellisinä seitsemänä vuotena teräsjäätä on Simojoella ollut keskimääräistä vähemmän. Vahvimmat teräsjäät ovat jokisuun alueella, jossa teräsjäätä oli hieman pitkän ajan keskiarvoa enemmän. 

Tornionjoella Hellälässä, Tornion sillan alueella ja Vojakkalassa teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Aavasaksalla ja Juoksengissa teräsjäätä oli hieman keskimääräistä vähemmän. Ylimmillä mittauspisteillä Pellon kunnan alueella teräsjäätä on jonkin verran keskimääräistä enemmän. Vahvimmat teräsjäät olivat jokisuulla Hellälässä ja Pellon kunnassa Mämmilässä ja Kyläsaaren alueilla. 

Ounasjoella Tapionkylässä ja Patokoskella teräsjään vahvuus (n. 70 cm) oli poikkeuksellisen suuri. Patokoskella vastaavan vahvuista teräsjäätä on ollut edellisen kerran vuonna 1993. Nivankylässä ja Tepaston alueella teräsjäätä oli keskimääräistä vähemmän. Muilla mittauspaikoilla teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. 

Kemijoella on vain yksi mittauspaikka, joka on Pelkosenniemen kunnan alueella Teeriselällä. Teräsjäätä mittauspaikalla oli noin 15 cm keskimääräistä enemmän. Edellisen kerran yhtä vahvoja jäitä Teeriselällä on ollut vuonna 2016. 

Muonionjoella, Ivalojoella ja Tenojoella teräsjäätä oli pääosin keskimääräistä vähemmän. Muonionjoella Kolarin Saarenpään alueella ja Ivalojoen alimmilla mittauspaikoilla teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. 

Jäätä sahataan Tornionjoella Hellälässä ja Ounasjoella Tapionkylässä 

Jääpatoriski arvioidaan edellisiä vuosia suuremmaksi Tornionjoella ja Ounasjoella. Jääpatojen muodostumiseen vaikuttaa mm. jään vahvuus jäänlähdön ajankohtana sekä jäänlähdön aikainen virtaama. Jokien suualueilla jääpatoriski on suurempi, jos meri on vielä jäässä jäänlähdön ajankohtana. Mahdolliset jääpadot voivat aiheuttaa ennalta arvaamatonta tulvavaaraa.  

Jääpatojen syntymistä kriittisimmille jokiosuuksille pyritään ehkäisemään jäänsahauksilla. Noin 10 tonnia painava jääsaha tarvitsee alleen vähintään 0,5 m teräsjäätä ja tasaisen jääkannen. Jäänsahaukselle sopivat olosuhteet on arvioitu tänä keväänä olevan Hellälässä ja Tapionkylässä. Hellälässä on sahattu edellisen kerran viime keväänä ja Tapionkylässä vuonna 2013. Sahaukset aloitetaan Hellälästä alustavan aikataulun mukaan ensi viikolla. Ounasjoella sahaukset on tarkoitus toteuttaa olosuhteiden salliessa viikolla 15. Sahauksen alkamisesta tiedotetaan erikseen. 

Jään vahvuus voi vaihdella, mikä on otettava aina jäällä liikuttaessa huomioon  

Lapin ELY-keskus korostaa, että jäitä on mitattu yksittäisistä pisteistä. Jään vahvuus voi vaihdella huomattavastikin mittauspaikkojen välillä, joten jäällä liikkumisen riskit tulee aina tiedostaa. Jää on usein heikompaa koskialueilla ja alueilla, joissa veden virtaus on suurempaa. Heikkoa jäätä on mm. Rovaniemellä Kemijoen Ounaskosken alueella ja Torniossa Tornionjoen Lammassaaren itäpuolella.  

Kevään edetessä aurinko ja sään lämpeneminen heikentävät jäätä nopeasti erityisesti virtavesistöissä. Jäillä liikkumisessa täytyy aina noudattaa erityistä varovaisuutta ja varustautua asianmukaisin turvavarustein. 

Tietoja jäämittauksista 

Jäämittauksia on tehty vuodesta 1992 lähtien. Mittauksilla selvitetään jään rakenteesta lumen, välivesi- ja kohvajääkerrosten sekä teräsjään paksuudet. Jääpatoriskin ja jääsahaustarpeen arvioinnissa teräsjään osuus on ratkaiseva. Tänä vuonna mittaukset on tehty viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Mittauspaikoilla jään kokonaispaksuus oli 30–98 cm ja teräsjään paksuus 18–75 cm.  

Taulukko 1. Teräsjään paksuus sekä jään kokonaispaksuus Lapin jokien jäänmittauspaikoilla keväällä 2025 ja teräsjään paksuus keskimäärin vuosina 1992–2024. 

Joki	Jään kokonaispaksuus 2025	Teräsjään paksuus 2025 (keskiarvo ja vaihteluväli)	Teräsjään paksuus 1992–2024 (keskiarvo)
Simojoki	47–78 cm	45 cm (30–63 cm)	45 cm
Tornionjoki	30–98 cm	49 cm (25–75 cm)	51 cm
Muonionjoki	38–73 cm	35 cm (27–48 cm)	46 cm
Kemijoki	67–70 cm	56 cm (53–59 cm)	40 cm
Ounasjoki	41–90 cm	45 cm (28–75 cm)	41 cm
Ivalojoki	49–72 cm	40 cm (18–40 cm)	51 cm
Tenojoki	78–80 cm	46 cm	46 cm

Tulvaennusteissa on vielä suurta vaihtelua tulvan suuruudessa ja ajankohdassa 

Etelä- ja Lounais-Lapin alueella lumen vesiarvo on pääosin 80–120 mm, mikä on selvästi ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän. Käsivarren alueella sekä Ounasjoen ja Ivalojoen valuma-alueiden yläosissa lumen vesiarvo on 180–220 mm, mikä on jonkin verran keskimääräistä suurempi. Keski-Lapin alueella lumen vesiarvo (120–180 mm) on ajankohtaan nähden tavanomainen.  

Suurimmassa osassa ennusteita kevättulvien arvioidaan jäävän suuruudeltaan tavanomaisiksi tai sitä pienemmiksi, mutta ennusteissa on vielä suurta vaihtelua tulvahuipun suuruuden ja ajankohdan suhteen. Suuretkin tulvat ovat mahdollisia, joskin niiden todennäköisyys on tällä hetkellä hyvin pieni. Tulevien viikkojen mahdolliset sateet ja lumen sulamisajan sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevättulvien suuruuteen. Tiedottaminen kevään tulvatilanteen kehittymisestä aloitetaan huhtikuun puolivälissä.