”Yhteiskunnan tehtävä on tasata lapsen ja nuoren lähtökohdista johtuvia eroja” – lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tunnustuksen

Tunnustus myönnetään huomionosoituksena arvokkaasta koulutuksellisen tasa-arvon eteen tehdystä työstä. Minna Canth tasa-arvotunnustus on aiemmin myönnetty muun muassa Tarja Haloselle, Nasima Razmyarille, Kaarina Hazardille ja viimeksi vuonna 2024 Timo Parvelalle.

Vuoden 2025 tunnustus myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkariselle.

”Tasa-arvo tarvitsee jatkuvaa työtä ja sen esillä pitäminen on suomalaisen koulutuksen, sekä luonnollisesti opettajankoulutuksen, ydintä”, opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen toteaa.

”Lapsiasianvaltuutetun virasto perustettiin juuri Jyväskylään vuonna 2005 suurelta osin Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja alueen hyvin vahvojen lapsuudentutkimuksen verkostojen vuoksi”, tunnustuksen vastaanottanut Pekkarinen mainitsee.

Koulutuksen yhdenvertaisuus on vaarassa rapautua

Pekkarinen piti tilaisuudessa luennon, jossa hän käsitteli etenkin koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sen kiistatonta merkitystä tasa-arvolle.

”Tällä hetkellä sosioekonomiselta taustaltaan heikoimmassa asemassa olevat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset joutuvat kouluissa alakynteen”, Pekkarinen kuvaa. Huolena on, mitä tapahtuu, jos tämä kehitys jatkuu samanlaisena kuin edellisten 20 vuoden aikana.

”Tämä tarkoittaa mahdollisuuksien tasa-arvon heikentymistä. Yhä enemmän on merkitystä sillä, millaiseen perheeseen tai taustaan lapsi sattuu syntymään”, lapsiasianvaltuutettu toteaa. ”On yhteiskuntamme tehtävä tasata lähtökohdista ja tuurista johtuvia eroja.”

Kouluissa tapahtuva eriytyminen heijastuu yhteiskuntaan laajemmin

Pekkarisen mukaan kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan – sekä heikomman oppimisen tason – kohdistuminen köyhiin ja vähemmistöihin kuuluviin lapsiin viittaa heikkoon yhteiskunnalliseen etikkaan ja hauraaseen yhteisöllisyyteen. Pelkona on entistä vahvempi syrjäytymisen kierre, jossa matala koulutustaso ja huono-osaisuus siirtyvät aiempaa todennäköisemmin sukupolvelta toiselle.

”Tämä puolestaan johtaa yhteiskunnan laaja-alaiseen polarisoitumiseen, jossa myös asuinalueet eriytyvät ja sen myötä yhteiskunnan turvallisuus heikkenee”, Pekkarinen mainitsee puheessaan.

Kurssi korjataan yhteisillä päätöksillä

Koulutuksen yhdenvertaisuuden rapautumista voidaan Pekkarisen mukaan estää poliittisilla päätöksillä niin valtakunnallisella kuin kunnallisella tasolla.

”Olisi todella tärkeä torjua lapsiperheköyhyyttä, koska tiedämme tutkimusten pohjalta, mitä haittaa se aiheuttaa – ei vain lapsille ja perheille itselleen, vaan myös yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti”, Pekkarinen painottaa.

Myös koulutusympäristöjen tulisi edelleen kehittyä ja muovautua erilaisten lasten tarpeisiin.

”Ei voida luottaa siihen, että korkeatasoinen pedagogiikka, johon opettaminen tänä päivänä perustuu, riittäisi yksinään. Lapset muuttuvat, maailma muuttuu, ja sitä myötä opetuksen joustamisen tarve muuttuu.”

Lisäksi Pekkarinen toivoo muun muassa näkevänsä muutoksen asenteissa, joilla suhtaudumme muutoksen toteuttamisen haasteisiin. Yhteisellä päätöksellä eri instituutiot voivat korjata yhteiskunnan ongelmia ja ehkäistä uusia syntymästä.

Elina Pekkarinen, VTT, dosentti, on toiminut lapsiasiavaltuutettuna vuodesta 2019, nyt toisella viisivuotiskaudellaan vuodesta 2024 lähtien. Hän on työskennellyt muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijänä, Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkönä, sosiaalityön professorina Turun yliopistossa sekä Euroopan lapsiasiavaltuutettujen luottamustehtävissä. Työssään lapsiasiavaltuutettuna Pekkarinen pitää vahvasti esillä lasten ja nuorten ääntä kaikessa päätöksen teossaan.