Keskieläke nousi 2 100 euroon
27.3.2025 09:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke vuonna 2024 oli tasan 2 100 euroa, kun se edellisvuonna oli 1 977 euroa. Mediaanieläke oli 1 848 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan tuoreesta yhteistilastosta.
Miesten keskieläke oli viime vuonna 2 349 euroa kuukaudessa. Naisten keskieläke oli 1 893 euroa. Puolet miehistä sai eläkettä, joka ylitti suomalaisten keskimääräisen kuukausieläkkeen. Naisista suurempaa eläkettä sai joka kolmas.
Yli 3 000 euron kuukausieläkettä sai viime vuonna 15 prosenttia eläkkeensaajista. Miehistä näin suurta eläkettä sai joka viides ja naisista joka kymmenes.
– Pieniä eläkkeitä on silti yhä paljon. Noin joka kolmas eläkkeensaaja sai viime vuonna alle 1 500 euroa kuukaudessa, ETK:n tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Eläkkeensaajia kolmannes enemmän kuin vuosituhannen alussa
Eläkkeensaajien kokonaislukumäärä on viime vuosikymmeninä kasvanut paljon. Vuonna 2024 Suomessa asui 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa, noin kolmanneksen enemmän kuin vuosituhannen alussa.
– Samassa ajassa myös eläkkeensaajien väestöosuus on noussut huomattavasti. Vuonna 2000 eläkkeensaajia oli 28 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuonna 2024 osuus oli reilut 33 prosenttia, ETK:n Hautamäki tarkentaa.
Suhteellisesti eniten eläkkeensaajia asuu Etelä-Savon maakunnassa, jossa eläkkeensaajien osuus oli viime vuonna 46 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä. Toiseksi eniten eläkkeensaajia asuu Kainuussa, 44 prosenttia väestöstä.
Neljänneksessä Suomen kunnista eläkkeensaajien osuus on yli puolet 16 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Eniten työkyvyttömiä Itä- ja Pohjois-Suomessa
Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa asuvista 16–64-vuotiaista 5,1 prosenttia. Vielä pari vuosikymmentä sitten työkyvyttömien osuus aktiiviväestöstä oli 7,4 prosenttia.
Koko maata suuremmat työkyvyttömyysluvut painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin. Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä suhteessa väestöön maksetaan Kainuussa, jossa etuutta saa 8,3 prosenttia 16–64-vuotiaista.
Toiseksi eniten työkyvyttömyyseläkkeitä suhteessa väestöön maksetaan Etelä- ja Pohjois-Savossa. Molemmissa maakunnissa työkyvyttömiä on 7,6 prosenttia asukkaista.
Pienin keskieläke Soinin kunnassa, suurin Kauniaisissa
Eläkkeiden suuruudessa on Suomessa merkittäviä alueellisia eroja. Uudenmaan maakunta jatkaa suurimpien keskieläkkeiden kärjessä. Vuonna 2024 keskieläke oli Uudellamaalla 2 472 euroa.
Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli viime vuonna 1 836 euroa. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala ovat ainoat maakunnat, jossa miesten keskieläke jää alle 2 000 euron.
Kuntatasolla Kauniainen erottuu edelleen muista 3 789 euron keskieläkkeellä. Espoossa keskieläke oli 2 796 euroa, Helsingissä 2 598 euroa. Pienin keskieläke oli Soinin kunnassa, 1 562 euroa.
Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin 39,1 miljardia
Vuonna 2024 työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin 39,1 miljardia euroa, josta työeläkelaitokset maksoivat työeläkkeinä 36,4 miljardia euroa. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä 2,7 miljardia.
Vanhuuseläkkeiden osuus eläkemenoista oli 87 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus oli 7 prosenttia ja perhe-eläkkeiden osuus 5 prosenttia.
Mitä keskieläke kuvaa?
Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.
Tietoihin eivät sisälly osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
Tiedotteessa mainitut eläketulot ovat bruttosummia.
Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Aiheesta lisää
Eläkelaskuri – arvioi tuleva eläkkeesi (Työeläke.fi) Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
Aiheen asiantuntija
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
PTS-laskelmat: Työeläkkeiden rahoitusnäkymät aiempaa paremmat – osaketuottojen merkitys eläkkeiden rahoitukselle kasvaa15.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Työeläkkeiden rahoitus näyttää eläkeuudistuksen jälkeen aiempaa vahvemmalta. Samalla epävarmuus tulevasta työeläkemaksun tasosta lisääntyy, arvioi Eläketurvakeskus (ETK) uudessa pitkän aikavälin laskelmassaan.
Pensionsbarometern: Majoriteten av finländarna skulle inte skära i pensionerna – hälften litar på pensionssystemet2.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Två tredjedelar av finländarna förhåller sig negativt till nedskärningar i de nuvarande eller framtida pensionerna som ett sätt att stärka finansieringen av pensionerna. Hälften av dem som svarade på Pensionsskyddscentralens (PSC) nya Pensionsbarometer litar på pensionssystemet.
Eläkebarometri: Enemmistö suomalaisista ei leikkaisi eläkkeitä – eläkejärjestelmään luottaa puolet2.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kaksi kolmasosaa suomalaisista suhtautuu kielteisesti nykyisten tai tulevien eläkkeiden leikkaamiseen, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) uuden Eläkebarometrin vastaajista puolet luottaa eläkejärjestelmään.
Plattformsarbetarnas inkomster och ställning på arbetsmarknaden varierar mera än den övriga befolkningens19.5.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
I Finland har plattformsarbetarna i genomsnitt en lägre årsinkomst än de som inte arbetar via plattformer, visar en ny undersökning. Plattformsarbetarnas inkomster och inkomstkällor varierar också mera än den övriga befolkningens. De rör sig oftare mellan anställningar, egenföretagande, studier och arbetslöshet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme