Keskieläke nousi 2 100 euroon
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke vuonna 2024 oli tasan 2 100 euroa, kun se edellisvuonna oli 1 977 euroa. Mediaanieläke oli 1 848 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan tuoreesta yhteistilastosta.
Miesten keskieläke oli viime vuonna 2 349 euroa kuukaudessa. Naisten keskieläke oli 1 893 euroa. Puolet miehistä sai eläkettä, joka ylitti suomalaisten keskimääräisen kuukausieläkkeen. Naisista suurempaa eläkettä sai joka kolmas.
Yli 3 000 euron kuukausieläkettä sai viime vuonna 15 prosenttia eläkkeensaajista. Miehistä näin suurta eläkettä sai joka viides ja naisista joka kymmenes.
– Pieniä eläkkeitä on silti yhä paljon. Noin joka kolmas eläkkeensaaja sai viime vuonna alle 1 500 euroa kuukaudessa, ETK:n tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Eläkkeensaajia kolmannes enemmän kuin vuosituhannen alussa
Eläkkeensaajien kokonaislukumäärä on viime vuosikymmeninä kasvanut paljon. Vuonna 2024 Suomessa asui 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa, noin kolmanneksen enemmän kuin vuosituhannen alussa.
– Samassa ajassa myös eläkkeensaajien väestöosuus on noussut huomattavasti. Vuonna 2000 eläkkeensaajia oli 28 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuonna 2024 osuus oli reilut 33 prosenttia, ETK:n Hautamäki tarkentaa.
Suhteellisesti eniten eläkkeensaajia asuu Etelä-Savon maakunnassa, jossa eläkkeensaajien osuus oli viime vuonna 46 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä. Toiseksi eniten eläkkeensaajia asuu Kainuussa, 44 prosenttia väestöstä.
Neljänneksessä Suomen kunnista eläkkeensaajien osuus on yli puolet 16 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Eniten työkyvyttömiä Itä- ja Pohjois-Suomessa
Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa asuvista 16–64-vuotiaista 5,1 prosenttia. Vielä pari vuosikymmentä sitten työkyvyttömien osuus aktiiviväestöstä oli 7,4 prosenttia.
Koko maata suuremmat työkyvyttömyysluvut painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin. Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä suhteessa väestöön maksetaan Kainuussa, jossa etuutta saa 8,3 prosenttia 16–64-vuotiaista.
Toiseksi eniten työkyvyttömyyseläkkeitä suhteessa väestöön maksetaan Etelä- ja Pohjois-Savossa. Molemmissa maakunnissa työkyvyttömiä on 7,6 prosenttia asukkaista.
Pienin keskieläke Soinin kunnassa, suurin Kauniaisissa
Eläkkeiden suuruudessa on Suomessa merkittäviä alueellisia eroja. Uudenmaan maakunta jatkaa suurimpien keskieläkkeiden kärjessä. Vuonna 2024 keskieläke oli Uudellamaalla 2 472 euroa.
Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli viime vuonna 1 836 euroa. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala ovat ainoat maakunnat, jossa miesten keskieläke jää alle 2 000 euron.
Kuntatasolla Kauniainen erottuu edelleen muista 3 789 euron keskieläkkeellä. Espoossa keskieläke oli 2 796 euroa, Helsingissä 2 598 euroa. Pienin keskieläke oli Soinin kunnassa, 1 562 euroa.
Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin 39,1 miljardia
Vuonna 2024 työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin 39,1 miljardia euroa, josta työeläkelaitokset maksoivat työeläkkeinä 36,4 miljardia euroa. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä 2,7 miljardia.
Vanhuuseläkkeiden osuus eläkemenoista oli 87 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus oli 7 prosenttia ja perhe-eläkkeiden osuus 5 prosenttia.
Mitä keskieläke kuvaa?
Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.
Tietoihin eivät sisälly osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
Tiedotteessa mainitut eläketulot ovat bruttosummia.
Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Aiheesta lisää
Eläkelaskuri – arvioi tuleva eläkkeesi (Työeläke.fi) Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
Aiheen asiantuntija
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme