Kalatutkimuspäivillä tietoa kalakantojen tilasta ja kestävästä käytöstä muuttuvassa ympäristössä
Miten muikun kutukannan kokoa arvioidaan? Onko kuhan kasvunopeus muuttunut? Miten Itämeren nahkiainen voi? Voiko kiertovesilaitoksessa kasvatetun kirjolohen hyvinvointiin vaikuttaa? Kuinka kalatauteja voidaan torjua? Esimerkiksi näihin kysymyksiin kalatutkijat antavat vastauksensa kansallisilla kalatutkimuspäivillä Jyväskylässä 1.-2.4.2025.

Jyväskylän yliopisto järjestää yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa Kansalliset kalatutkimuspäivät 1.–2.4.2025 Mattilanniemen kampukselle Agora-rakennuksessa. Viidennen kerran järjestettävillä kalatutkimuspäivillä syvennytään kalakantojen tilaan ja kestävään käyttöön sekä käyttöä ohjaavan tiedon tuottamiseen ympäristön muuttuessa. Kalatutkimuspäivillä on esillä mm. Säkylän Pyhäjärven kalatalouden kehitys muuttuvassa ilmastossa ja toimintaympäristössä sekä vuodenaikojen vaikutukset Pääjärven kalaston rakenteeseen.
Tutkittua tietoa päätöksen teon tueksi
Elävän luonnonvaran ja etenkin luonnonpopulaatioiden hyödyntäminen vaatii yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Monitieteinen kalatutkimus vastaa tähän tarpeeseen ja tuottaa tietoa päätöksentekoon.
- Kalatutkimuspäivillä kuullaan, miten muikun kutukannan kokoa arvioidaan, miten kuhan kalastuksen vuodenaikainen ajoittuminen vaikuttaa kokonaissaaliisiin ja miten kuhan kasvunopeus on muuttunut Saaristomerellä. Lisäksi käsitellään myös kalastuslupien hankkimiseen liittyviä ristiriitatilanteita ja niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, selventää väitöskirjatutkija Tuula Väänänen Jyväskylän yliopistolta.
Kalojen hyvinvointi on keskeinen tekijä kestävässä kalankasvatuksessa
Päivien aikana kuullaan käytännön kokemuksia kalojen elinympäristökunnostuksista. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus jakaa kokemuksia Turasta haukitehtaaksi -kunnostusmenetelmästä ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Mustionjoen alasvaellusrakenteista.
- Kasvatettujen kalojen hyvinvointitutkimuksia kokoavassa osuudessa selviää, miten valo- ja ruokintajaksot vaikuttavat kiertovesilaitoksessa kasvatetun kirjolohen hyvinvointiin ja jatkokasvatukseen merellä, miten lohenpoikasten luontokylpy vaikuttaa poikasten ominaisuuksiin, ja miten virikekasvatus auttaa kalatautien torjunnassa istutuskalatuotannossa, kertoo Väänänen.
Eliöille haitallisten aineiden osalta aiheena on Itämeren eliöiden herkkyys sulfaatin vaikutuksille. Samalla kerrotaan, mitä Itämeren nahkiaiselle kuuluu.
- Uusinta tietoa saadaan myös rapuruton leviämisestä jokiravuissa kuten myös siitä, miten populaatiotiheys vaikuttaa taimenen vaellusalttiuteen, iloitsee Väänänen.
Merilintujen rooli kalanviljelyssä ja rannikkokalastuksessa
Luvassa on uusia tutkimustuloksia sekä keskustelua myös merilinnuista. Päivien aikana saadaan tietää merimetsojen ja harmaahaikaroiden saalistuksesta kalanviljelylaitoksissa sekä merilintujen joutumisesta sivusaaliiksi rannikkokalastuksessa.
Monipuolisesti aiheita kalatutkimuksesta esitysten ja postereiden muodossa
Seminaariin on ilmoittautunut 139 henkilöä ja webinaariin 121 henkilöä. Päivien ohjelmassa on 20 esitelmää ja posterinäyttelyssä esillä on 11 posteria.
- Posterinäyttelyssä selviää, miten hauen ja ahvenen kestävä pyyntiponnistus arvioidaan ja kuinka lasketaan automaattisesti rysiin uivien kalojen määrä rannikkokalastuksessa. Lisäksi näyttelyssä pääsee tutustumaan mm. kalojen ja muiden viljelylajien yhteiskasvatukseen ja järvisimpukoiden hyödyntämiseen vesihomeen biosuodatuksessa, sanoo Väänänen.
Kansalliset kalatutkimuspäivät kokoavat yhteen kalatutkijat ja kaikki kalatiedosta kiinnostuneet kautta koko maan kuulemaan uusia tutkimustuloksia sekä keskustelemaan ajankohtaisista kala-, kalanviljely- sekä kalataloustutkimukseen liittyvistä asioista simpukoita ja rapuja unohtamatta.
Kalatutkimuspäivien ohjelma löytyy osoitteesta: https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/kansalliset-kalatutkimuspaivat-2025
Kalatutkimuspäivät on Euroopan unionin osarahoittama tilaisuus (EMKVR 2021-2027).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Tuula Väänänen: tuula.m.vaananen@jyu.fi
Lehtori Timo J. Marjomäki: timo.j.marjomaki@jyu.fi
Professori Juha Karjalainen: juha.s.karjalainen@jyu.fi
Timo Ruokonen: timo.ruokonen@luke.fi
Tapio Keskinen: tapio.keskinen@luke.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme