Kalatutkimuspäivillä tietoa kalakantojen tilasta ja kestävästä käytöstä muuttuvassa ympäristössä

Jyväskylän yliopisto järjestää yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa Kansalliset kalatutkimuspäivät 1.–2.4.2025 Mattilanniemen kampukselle Agora-rakennuksessa. Viidennen kerran järjestettävillä kalatutkimuspäivillä syvennytään kalakantojen tilaan ja kestävään käyttöön sekä käyttöä ohjaavan tiedon tuottamiseen ympäristön muuttuessa. Kalatutkimuspäivillä on esillä mm. Säkylän Pyhäjärven kalatalouden kehitys muuttuvassa ilmastossa ja toimintaympäristössä sekä vuodenaikojen vaikutukset Pääjärven kalaston rakenteeseen.

Tutkittua tietoa päätöksen teon tueksi

Elävän luonnonvaran ja etenkin luonnonpopulaatioiden hyödyntäminen vaatii yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Monitieteinen kalatutkimus vastaa tähän tarpeeseen ja tuottaa tietoa päätöksentekoon.

- Kalatutkimuspäivillä kuullaan, miten muikun kutukannan kokoa arvioidaan, miten kuhan kalastuksen vuodenaikainen ajoittuminen vaikuttaa kokonaissaaliisiin ja miten kuhan kasvunopeus on muuttunut Saaristomerellä. Lisäksi käsitellään myös kalastuslupien hankkimiseen liittyviä ristiriitatilanteita ja niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, selventää väitöskirjatutkija Tuula Väänänen Jyväskylän yliopistolta.

Kalojen hyvinvointi on keskeinen tekijä kestävässä kalankasvatuksessa 

Päivien aikana kuullaan käytännön kokemuksia kalojen elinympäristökunnostuksista. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus jakaa kokemuksia Turasta haukitehtaaksi -kunnostusmenetelmästä ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Mustionjoen alasvaellusrakenteista.  

- Kasvatettujen kalojen hyvinvointitutkimuksia kokoavassa osuudessa selviää, miten valo- ja ruokintajaksot vaikuttavat kiertovesilaitoksessa kasvatetun kirjolohen hyvinvointiin ja jatkokasvatukseen merellä, miten lohenpoikasten luontokylpy vaikuttaa poikasten ominaisuuksiin, ja miten virikekasvatus auttaa kalatautien torjunnassa istutuskalatuotannossa, kertoo Väänänen.  

Eliöille haitallisten aineiden osalta aiheena on Itämeren eliöiden herkkyys sulfaatin vaikutuksille. Samalla kerrotaan, mitä Itämeren nahkiaiselle kuuluu. 

- Uusinta tietoa saadaan myös rapuruton leviämisestä jokiravuissa kuten myös siitä, miten populaatiotiheys vaikuttaa taimenen vaellusalttiuteen, iloitsee Väänänen.  

Merilintujen rooli kalanviljelyssä ja rannikkokalastuksessa 

Luvassa on uusia tutkimustuloksia sekä keskustelua myös merilinnuista. Päivien aikana saadaan tietää merimetsojen ja harmaahaikaroiden saalistuksesta kalanviljelylaitoksissa sekä merilintujen joutumisesta sivusaaliiksi rannikkokalastuksessa. 

Monipuolisesti aiheita kalatutkimuksesta esitysten ja postereiden muodossa 

Seminaariin on ilmoittautunut 139 henkilöä ja webinaariin 121 henkilöä. Päivien ohjelmassa on 20 esitelmää ja posterinäyttelyssä esillä on 11 posteria.  

- Posterinäyttelyssä selviää, miten hauen ja ahvenen kestävä pyyntiponnistus arvioidaan ja kuinka lasketaan automaattisesti rysiin uivien kalojen määrä rannikkokalastuksessa. Lisäksi näyttelyssä pääsee tutustumaan mm. kalojen ja muiden viljelylajien yhteiskasvatukseen ja järvisimpukoiden hyödyntämiseen vesihomeen biosuodatuksessa, sanoo Väänänen.  

Kansalliset kalatutkimuspäivät kokoavat yhteen kalatutkijat ja kaikki kalatiedosta kiinnostuneet kautta koko maan kuulemaan uusia tutkimustuloksia sekä keskustelemaan ajankohtaisista kala-, kalanviljely- sekä kalataloustutkimukseen liittyvistä asioista simpukoita ja rapuja unohtamatta.  

Kalatutkimuspäivien ohjelma löytyy osoitteesta: https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/kansalliset-kalatutkimuspaivat-2025

Kalatutkimuspäivät on Euroopan unionin osarahoittama tilaisuus (EMKVR 2021-2027).