Vihreiden Inka Hopsu – Korkeakoulupaikkoja on lisättävä ja opintoihin kiinni pääsemistä vauhditettava

Yle uutisoi tänään 27.3.2025, että korkeakoulujen yhteishaussa oli mukana 148 000 hakijaa, mikä on 3 700 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Valitettavasti paikkoja on jaossa huomattavasti vähemmän, kuin hakijoita. Jopa 93 000 hakijaa jää ilman aloituspaikkaa. 

– On hyvin ristiriitaista koulutustason nostotavoitteen kanssa, että näin moni opiskeluhalukas jää ulos korkeakouluopinnoista, toteaa Hopsu. 

Hopsu kirjoitti myös helmikuun alussa mielipidekirjoituksen Länsiväylään siitä, miten korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä. 

– Korkeakoulupaikkoja on lisätty, mutta ei riittävästi, jotta yhteisesti asetettu tavoite korkeakoulutettujen osuuden nostosta 50 prosenttiiin vuoteen 2030 mennessä saavutettaisiin. Jos ja kun haluamme olla koulutuksen huippumaa, pitäisi osuutta jatkossa nostaa 60 prosenttiin, Hopsu vaatii.

– Lasten ja nuorten määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa. Samaan aikaan nämä kaupungit ovat houkuttelevia opiskelupaikkoja myös muualta kotoisin oleville. Tähän on vastattava lisäämällä aloituspaikkoja etenkin alueilla, joissa on eniten hakijapainetta. Aloituspaikkoihin on varattava myös riittävä resurssi, huomauttaa Hopsu.  

Studentumin vuoden 2023 lukiolaisraportin mukaan suoraan jatko-opintoihin jatkamista suunnittelevien opiskelijoiden määrä on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana ja vastaavasti välivuotta suunnittelevien kasvanut tasaisesti. 

– Olisi myös selvitettävä, toimiiko ensikertaa hakevien lisäpisteytys sisäänpääsyn nopeuttamiseen toivotusti. Moni pidentää nyt lukion opiskeluaikoja, jättää hakuvuosia väliin tai ei ota vastaan opiskelupaikkoja säästääkseen ensikertalaispisteitä päästäkseen ensisijaisesti toivomaansa opinahjoon, huokaa Hopsu ja jatkaa,

– Osaamistason nostamiseksi olisi viimein syytä ottaa käyttöön myös maksuton opintoseteli avoimeen korkeakouluun ilman korkeakoulupaikkaa jääneille. 

– Osaamisen kehittäminen maksuttomissa avoimissa korkeakouluopinnoissa olisi hyväksi sekä opiskelijalle itselleen, että yhteiskunnalle. Osaaminen kasvaisi, opinnot etenisivät ja toimisivat sellaisenaan väyläopintoina korkeakouluun useammille, Hopsu ehdottaa. 

Hopsu vaatii myös, että siirtymää tuva-koulutuksesta lukioon tulee vahvistaa ja huolehtia siitä, että korkeakouluopinnot ovat mahdollisia myös yhä useammalle ammatillisen koulutuksen suorittaneelle. Ammatillisen koulutuksen laatua ei saa romuttaa mittavilla leikkauksilla.