Elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen lainojen määrä pienentynyt

Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta.
Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnässä ja tarjonnassa.
Elinkeinonharjoittajien liiketoimintaan otetuista lainoista 84 % on myönnetty maatalouteen. Seuraavaksi suurimmat osuudet lainoista on myönnetty metsätalouteen (3 %), rakentamiseen (3 %) ja kauppaan (2 %). Muutamaa toimialaa lukuun ottamatta lainamäärät ovat vähentyneet laajasti eri toimialoilla, eikä elinkeinonharjoittajien lainamäärien vähentyminen johdu täysin maatalouden lainojen muutoksista. Viime vuosina maatilojen lukumäärä on pienentynyt, mutta samaan aikaan maatilojen toimintamuodon muutokset osakeyhtiöiksi ovat lisääntyneet[2] ja osakeyhtiöiden määrä on kasvanut. Yhtiömuotoisen maatalouden lainakanta onkin aiemmin kasvanut, kun yksityisten maatalousyrittäjien lainakanta on supistunut. Helmikuussa 2025 kuitenkin myös yhtiömuotoisen maatalouden lainakannan kasvu kääntyi negatiiviseksi (−0,6 %).
Elinkeinon harjoittamiseen otetuista lainoista lähes 70 % oli helmikuun lopussa laina-ajaltaan yli 10-vuotisia. Lyhytaikaisia, enintään vuoden pituisia lainoja kannasta oli vain 2 %. Lainakannan keskikorko on laskenut lähes vuoden ajan ja oli 4,79 % helmikuussa 2025. Yritysten lainakannan korkoon verrattuna elinkeinonharjoittajien maksama korko oli 0,67 prosenttiyksikköä korkeampi helmikuussa 2025.
Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajien liiketoimintaan myönnetyistä lainoista oli hoitamattomana[3] 7,9 %, kun vuotta aiemmin hoitamattomia oli vielä 7,1 %. Elinkeinonharjoittajilla hoitamattomien lainojen osuus on huomattavasti suurempi kuin yrityksillä, sillä näiden lainakannasta hoitamattomia oli 1,9 % helmikuussa 2025. Maatalouden hoitamattomia lainoja tarkasteltiin aiemmin, ja niiden osuus elinkeinonharjoittajien lainakannasta on tuon jälkeen kasvanut yhä ja oli 8,2 % helmikuussa 2025. Muidenkin toimialojen elinkeinonharjoittajilla oli huomattavasti yrityksiä enemmän hoitamattomia lainoja helmikuussa, 6,2 % lainakannasta.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat helmikuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 180 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 3,09 % helmikuussa. Asuntolainakanta oli helmikuun 2025 lopussa 105,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,5 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 17,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] helmikuussa 2,0 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 510 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 4,14 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 106,6 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli helmikuun 2025 lopussa 111,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,11 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 14,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat helmikuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli helmikuussa 2,53 %.
Lisätietoja antavat
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.4.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Elinkeinonharjoittajat ovat kotitalouksia, joiden suurin tulonlähde ovat tavaroiden ja palveluiden tuottamisesta saadut tulot. Jos toiminimi työllistää keskimäärin vähintään kaksi ihmistä, luetaan se kotitalouksien sijaan yrityssektoriin yritysmäisenä yhteisönä. Poikkeuksena on maatalousyrittäjät, jotka luokitellaan aina kotitaloussektoriin työllisten lukumäärästä riippumatta.
[2] Lähde: Luonnonvarakeskus, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä muuttujina vuosi, ELY-keskus ja oikeudellinen muoto. PxWeb.
[3] Laina on hoitamaton, kun saaminen on yli 90 päivää myöhässä tai on syytä olettaa, että velallinen ei suoriudu maksuistaan.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Invitation to the media: 10th RiskLab Finland, Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics, 27 June17.6.2025 14:56:31 EEST | Press invitation
Dear journalist, You are invited to participate in the 10th RiskLab Finland, Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics on Friday 27 June 2025 online or at the Bank of Finland auditorium (Rauhankatu 19, Helsinki). The conference will be held in a hybrid format, allowing virtual participation. The afternoon session starting at 14.00 will entail speeches from Governor Olli Rehn and Nobel Laureate in Economics Simon Johnson followed by an interview of Professor Johnson by Governor Rehn. In the registration form below, we ask you to indicate whether you will participate in the full programme or the afternoon session. Kindly find the programme below. Please note that all times listed in the conference schedule are in Finnish local time (UTC+3 EEST). Please register by 25 June 2025 at 15.00 by using link below: Register here ------ Full programme Time: Friday, 27 June 2025 Place: Bank of Finland Auditorium, address: Rauhankatu 19, Hels
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa 2025 ensisijaisesti elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myyville kaupoille12.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat maksoivat maksukortilla yhteensä 17,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 854 milj. euroa (5,2 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähes kolmasosa summasta maksettiin myyjille, joiden toimiala on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Asiakkaat ostivat elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 5,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
In January–March 2025, card payments were primarily made to vendors of food and non-alcoholic beverages12.6.2025 10:00:00 EEST | Press release
In the first quarter of 2025, the value of card payments by Finnish payment service providers’ customers totalled EUR 17.1 billion, which was EUR 854 million (5.2%) more than in the corresponding period a year earlier. Almost a third of this amount was paid to vendors in the food and non-alcoholic beverages industry. The aggregate value of customers’ purchases of food and non-alcoholic beverages was EUR 5.1 billion in the first quarter of 2025, 2% more than in the corresponding period a year earlier.
Handelspolitiken och säkerhetsmiljön anger riktningen för Finlands ekonomi under åren framöver10.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den handelspolitiska utvecklingen är riktgivande för den ekonomiska omvärlden. En upptrappning av handelskriget skulle vara ett bakslag för Finlands ekonomi. För att förstärka Europas yttre säkerhet krävs inte bara nationella insatser utan också gemensamma europeiska initiativ. EU:s nya finanspolitiska regelverk tillåter flexiblare höjning av försvarsutgifterna, men för försvarsinvesteringarna behövs varaktiga finansiella lösningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme