Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi

Samaan aikaan kuitenkin palvelua käyttäneiden arvio ammatillisesta koulutuksesta on noussut: heidän arvionsa on noussut vuoden 2020 arvosta 3,67 tämän mittauskerran lukemaan 3,81. Sen sijaan ei-käyttäjien näkemys on muuttunut negatiivisemmaksi – vuoden 2020 arvosanasta 3,52 on nyt laskettu 3,38:aan. 

"On mahdollista, että negatiivinen mediahuomio yksittäisiin ammatillisen koulutuksen haasteisiin on vaikuttanut haitallisesti julkiseen mielipiteeseen. Samalla vaikuttaa siltä, että ammatillisen koulutuksen palveluja käyttäneet arvostavat nykyisinkin ammatillista koulutusta suuresti ja kokevat sen edelleen laadukkaana", Kuntaliiton kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela arvioi. 

Kunnilla on merkittävä tehtävä elinkeinoelämän tarpeiden ja osaajien yhdistämisessä oikealla koulutustarjonnalla. 

”Hienoa, että palvelun käyttäjät ovat kokeneet ammatillisen koulutuksen laadukkaana. Toivottavasti ammatillisen koulutuksen vahvuudet ja laaja tehtävä tunnistettaisiin myös yleisemmin. Ammatillinen koulutus vaikuttaa laajasti alueen elinvoimaan ja talouteen tarjoamalla aikuisille osaamisen päivittämisen ja kohottamisen mahdollisuuksia. Se myös kantaa merkittävää yhteiskuntavastuuta niin oppivelvollisuutta suorittavien kuin aikuisten jatkuvan oppimisen opiskelijoiden osalta”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen sanoo. 

Suuremmissa kunnissa ollaan yleisesti tyytyväisempiä ammatillisen koulutuksen saatavuuteen, mutta tyytyväisimpien kärjessä myös pieniä kuntia 

Tyytyväisyydessä näkyy myös alueellisia eroja erikokoisten kuntien välillä. Suuremmissa kunnissa ollaan pääsääntöisesti pieniä kuntia tyytyväisempiä ammatilliseen koulutukseen sekä sen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Esimerkiksi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa palvelun saatavuuden ja saavutettavuuden arvio on 3,85, kun taas pienimmissä, alle 5000 asukkaan kunnissa vastaava luku on 2,54. 

“Tyytyväisyys ammatilliseen koulutukseen on erittäin vahvassa yhteydessä kokemukseen ammatillisen koulutuksen palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Ne kunnat, joissa on tarjolla jotain ammatillista koulutusta, saavat pääsääntöisesti ja ymmärrettävästi selvästi korkeammat tyytyväisyysarviot kuin ne, joissa ei ole tarjolla ammatillista koulutusta”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo. 

Tämä ilmiö näkyy erityisesti pienten tutkimuskuntien saamissa tyytyväisyysarvioissa.  

“Vaikka pienet kunnat saivat yleisesti heikompia arvioita, niin on huomionarvoista, että tutkimuskuntien korkein palvelutyytyväisyysarvio mitattiin 2800 asukkaan Lappajärvellä arviolla 4,17, jossa on tarjolla Järviseudun ammatti-instituutti JAMIn koulutusta. Pienistä kunnista myös 6900 asukkaan Oulainen sijoittui tyytyväisyysarvioiden kärkikuusikkoon arviolla 3,89, ja myös siellä on tarjolla Koulutuskeskus JEDUn koulutusta”, Pekola-Sjöblom sanoo. 

Väestönkehitys tulee kuitenkin haastamaan enenevässä määrin koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuutta harvaa asutuilla seuduilla. 

”Tähän täytyy löytää ratkaisuja ja ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta olisikin hyvä tarkastella rohkeasti uudelleen, jotta osaavan työvoiman ja koulutuksen saatavuus voidaan turvata. Lisäksi tulisi hyödyntää nykyistä enemmän koulutusmuotojen ja asteiden yhteistyötä”, Kallio-Savela sanoo. 

Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa 

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea. 

Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024 

Ennen vaaleja kerromme kuntapalvelukohtaisia tietoja 

Ennen kuntavaaleja jaamme kuntapalvelukohtaisia kuntalaistutkimuksen tilastoja ja tarkkoja tietoja siitä, miten kuntalaiset kokevat arjen kuntapalvelut. Tästä voit lukea jo ilmestyneet tiedot kulttuuripalveluista, varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä liikuntapalveluista. Sarjassa on tulossa vielä tietoa nuorisotyöstä ja kansalaisopistoista.  

Lisätietoja

Maarit Kallio-Savela

Kehittämispäällikkö
+358 9 771 2059
Maarit.Kallio-Savela@kuntaliitto.fi

Ilkka Eronen

Erityisasiantuntija
+358 9 771 2389
Ilkka.Eronen@kuntaliitto.fi

Marianne Pekola-Sjöblom

Tutkimuspäällikkö
+358 9 771 2504
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi