Voisiko älystetoskooppi tunnistaa lapsen sydänvian – tutkimus on alkanut Pirkanmaan neuvoloissa
Kolmessa neuvolassa Pirkanmaan hyvinvointialueella on maaliskuussa alkanut tutkimus, jossa selvitetään, voisiko lapsen normaalit ja poikkeavat sydänäänet tunnistaa luotettavasti älystetoskoopilla. Tämä vähentäisi jatkossa vanhempien huolta ja erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Jopa puolella lapsista kuuluu sydämestä jonkinlainen sivuääni lapsuuden aikana. Kuitenkin vain noin prosentilla todetaan rakenteellinen sydänvika. Koska riski sydänvikaan on olemassa, lapsi lähetetään sivuäänilöydöksen jälkeen helposti jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
– Lähetteitä tehdään paljon myös siksi, että sydämen sivuäänten erottelu ei ole kokeneellekaan lääkärille helppoa. Se on aina lääkärin tekemä subjektiivinen tutkimus, sanoo lastenkardiologi Tuija Poutanen Taysin lasten ja nuorten sairaalasta.
Tähän tarpeeseen ryhdyttiin pari vuotta sitten kehittämään älystetoskooppia, jonka käyttöä tutkitaan Taysin ja HUSin yhteistutkimuksessa seuraavaksi neuvoloissa. Tutkimus alkoi maaliskuussa Pirkanmaalla ja laajenee pilottivaiheen jälkeen Helsinkiin.
Mukana Nokian, Pirkkalan ja Tipotien neuvolat
Maaliskuussa alkaneeseen tutkimukseen pyydetään mukaan 0–7-vuotiaita normaaliin lääkärin ikäkausitarkastukseen tulevia lapsia. Pirkanmaalta mukana tutkimuksessa ovat Nokian, Pirkkalan ja Tampereen Tipotien neuvolat sekä lasten lääketutkimuskeskus PeeTU Taysista.
Tutkijoiden neuvolapäivät ovat Nokialla tiistait, Pirkkalassa keskiviikot ja Tipotiellä torstait.
– Silloin tutkimushoitaja on paikan päällä ja kutsumme tutkimukseen mukaan neuvolatarkastukseen tulevia halukkaita perheitä. Tutkimus on nopea eikä se aiheuta muutoksia normaaliin käyntiin, Poutanen sanoo.
Tutkimushoitaja tekee ennen neuvolalääkärin vastaanottoa sydänäänten rekisteröinnin, joka vastaa tavanomaisella stetoskoopilla kuuntelua. Rekisteröinnit tehdään samalla tavoin kuin sydämen kuuntelussa, neljästä kohdasta rintakehällä. Kokonaisuudessaan tutkimus kestää 1–2 minuuttia.
Jos älystetoskoopin antama tulos on poikkeava, varmistetaan löydös aina myöhemmin tehtävällä sydämen ultraäänitutkimuksella. Lisäksi osa tutkittavista, joilla analyysitulos on normaali, satunnaistetaan sydämen ultraäänitutkimukseen kontrollipotilaina.
– Eli jos tutkittavalle suositellaan jatkotutkimuksena sydämen ultraäänitutkimusta, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että aiempi sydänäänianalyysin tulos olisi ollut poikkeava, Poutanen huomauttaa.
Mullistava apuväline seulontoihin
Tutkimukseen tarvitaan mukaan Pirkanmaalta ja HUSin alueelta yhteensä 750 lasta, joilla kuuluu sydämen sivuääni eli kaikkiaan tutkittavia kutsutaan mukaan useampi tuhat. Jos älystetoskooppi osoittautuu luotettavaksi, se voitaisiin jatkossa ottaa lääkärin apuvälineeksi osana neuvolatarkastuksen rutiinia.
– Sydämestä kuultu sivuääni aiheuttaa aina suuren huolen lapsen vanhemmille. Olisi valtava helpotus, jos älystetoskooppi olisi riittävän herkkä ja tarkka erottamaan sydänvikaan viittaavat sivuäänet hyvänlaatuisista.
– Hyvänlaatuisen sivuäänen voi aiheuttaa vaikkapa jännitys tai flunssa, kun taas poikkeavan sydänäänen voi tuottaa jokin poikkeavuus sydämen rakenteissa, esimerkiksi viallinen sydänläppä tai sydämessä oleva reikä.
Tällä hetkellä lähes 90 prosenttia sivuäänen vuoksi tehdyistä jatkotutkimuksista on tarpeettomia eli rakenteellista poikkeavuutta ei löydy. Nämä aiheuttavat luonnollisesti myös merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia.
– Kyllä seulontatyö mullistuisi, jos ultraäänitutkimukseen erikoissairaanhoitoon lähetettäisiin vain lapsia, joilla sivuääni on poikkeava.
Taustalla jo hyviä tuloksia
Älystetoskoopin tekoälyalgoritmi on kehitetty käyttämällä sydänäänitallenteita, jotka on kerätty Suomen viidessä yliopistollisessa sairaalassa yli 1400 lapsipotilaalta.
Syksyllä 2024 valmistuneessa Taysin ja HUSin yhteistutkimuksessa verrattiin 98 älystetoskoopin avulla tallennettua lapsen sydänääntä sydämen ultraäänitutkimuksen löydöksiin.
Tekoälyalgoritmi onnistui tunnistamaan sydämen sivuäänen poikkeavaksi 24 lapsella 29 lapsesta, joilla ultraäänitutkimus oli poikkeava. Normaalit sydänäänet algoritmi tunnisti 61 lapsella 63:sta, joiden ultraäänitutkimus oli normaali. Algoritmin herkkyys oli 83 prosenttia ja tarkkuus 97 prosenttia, kun sydämen sivuääni oli kuultavissa.
– Tulokset olivat hyvät, mutta tarvitsemme lisätutkimuksia, sillä aiempi tutkimus tehtiin aineistossa, jossa oli noin puolet poikkeavia ja puolet hyvälaatuisia ääniä. Haluamme tietää, onko tulos yhtä hyvä neuvolatarkastuksissa, jossa rakenteellisen vian aiheuttamia ääniä on vain harvoilla lapsilla ja sydämestä kuuluva sivuääni on yleensä hyvänlaatuinen.
Lisäksi älystetoskoopin toimivuutta tutkitaan Taysissa, jossa kuunnellaan vastasyntyneiden lasten sydänääniä kotiinlähtötarkastusten yhteydessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lastenkardiologi Tuija Poutanen, p. 044 472 8446, tuija.poutanen@pirha.fi, Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, lasten ja nuorten sairaala
Pirkanmaan hyvinvointialue
Olemme Suomen suurin hyvinvointialue ja Pirkanmaan suurin työnantaja. Toteutamme alueellamme lakisääteistä ja valtion ohjaamaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen uudistusta. Pirkanmaalla muutokseen sisältyy laaja palveluverkon uudistus, jossa otetaan käyttöön myös uusia digitaalisia ja liikkuvia palveluja. Lisätietoja meistä pirha.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan hyvinvointialue
Uusi perhehoidon kehittämishanke NUPPE käynnistyy Pirkanmaalla7.5.2025 13:23:49 EEST | Tiedote
Lastensuojelun asiakasohjaus Luotsissa on käynnistynyt uusi perhehoidon kehittämishanke NUPPE eli Nuorille parasta perhehoitoa Pirkanmaalla. Hankkeen tavoitteena on kehittää perhehoitoa nuorille, joiden tilanteet vaativat erityistä tukea.
Vuonna 2024 lähes joka kymmenennestä lapsesta tehtiin lastensuojeluilmoitus, mutta yhä harvempi lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle7.5.2025 12:53:47 EEST | Tiedote
Pirkanmaalla lastensuojeluilmoitusten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä sen sijaan laski, ja yhä harvempi lapsi päätyi lastensuojelun avohuollon asiakkaaksi. Tuloksiin vaikuttaa laajemmat yhteiskunnalliset lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, matala kynnys tehdä ilmoitus sekä kattava lapsiperhepalvelujen uudistustyö.
Onnistu omalääkärinä -täydennyskoulutus keskittyy hoidon jatkuvuuteen ja hoitosuhteen ylläpitämiseen5.5.2025 10:49:32 EEST | Tiedote
Tammikuussa alkanut Onnistu omalääkärinä -kurssi houkutteli runsaasti hakijoita koko Sisä-Suomen yhteistyöalueelta. Tampereella järjestettävissä koulutuspäivissä on ollut innostava ja energinen tunnelma.
Ruoveden ja Kämmenniemen lähiasiointipisteiltä saa apua kiireettömiin asioihin – vastaanotot toimivat ajanvarauksella2.5.2025 12:44:46 EEST | Tiedote
Ruoveden ja Tampereen Kämmenniemen lähiasiointipisteillä käynnistyy uusi toimintamalli maanantaina 5.5.2025. Lähiasiointipisteet tuovat ajanvarauksella toimivia, kiireettömiä palveluja lähelle asukkaita.
Kaikenikäiset ovat löytäneet digiklinikan: erityisen suosittu ruuhkavuosia elävien keskuudessa2.5.2025 11:01:53 EEST | Tiedote
Vuoden käytössä ollut Pirkanmaan hyvinvointialueen digiklinikka on saavuttanut suuren suosion Pirkanmaalla, ja 25 % alueen väestöstä on rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi. Suomen suurin julkisen terveydenhuollon digiklinikka on erityisesti 20–40-vuotiaiden suosiossa, mutta myös yli 60-vuotiaat ovat löytäneet palvelun. Poikkeuksellinen flunssatalvi näkyi myös digiklinikalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme