Aviadorin syksy 2025: Faust II, esikoisromaani Fredrika Runebergistä, Eino Leinoa, suomalaista progea, opas kotitekoiseen omenasiideriin – ja paljon muuta!

KOTIMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS

Tiina Käkelä: Fredrika

Romaanin päähenkilö, freelance-toimittaja, saa tehtäväkseen henkilökuvan laatimisen Fredrika Runebergistä. Tehtävä käy kuitenkin lähes ylivoimaiseksi. Päähenkilön ja Fredrika Runebergin elämänvaiheet, intohimot, toiveet ja kuvitelmat alkavat kietoutua toisiinsa, eikä lopulta ole enää selvää, kuka tarinaa kirjoittaa. Fredrika muuttuu historiallisesta henkilöstä elämää suuremmaksi hahmoksi, johon päähenkilö yrittää löytää yhteyden.

Espoossa asuva Tiina Käkelä on taustaltaan kirjallisuudentutkija. Hänen esikoisromaaninsa Fredrika tekee kunniaa 1800-luvulla eläneelle taiteilijalle, joka aikanaan jäi kuuluisan runoilijamiehensä varjoon. Romaani yhdistää toisiinsa realistista kerrontaa, esseen keinoja, pastissia ja fantasiaa. Romaani myös kysyy, kuinka hyvin voimme lopultakaan ymmärtää historiaa.

Ritva Hellsten: Sydänpuolet

Martta lähtee leskeksi jäätyään kaupunkiin töiden ja paremman elämän perässä, mutta jotain jää jälkeen. Sydänpuolet on kertomus äidin ja lapsen siteestä, vapauden kaipuusta, syyllisyyden tunteesta ja pyrkimyksestä lähelle.

Sydänpuolet on Ritva Hellstenin (s. 1951 Kotka) viides romaani. Hänen esikoisteoksensa on vuonna 2014 ilmestynyt Orvot. Toisessa romaanissaan Lea (Aviador Kustannus, 2018) hän käsittelee suhdettaan kuolemansairaaseen äitiinsä. Hänen kolmas romaaninsa Raija (Aviador Kustannus, 2020) kertoo kirjailijasisarensa Raija Siekkisen elämästä. Raija oli vuoden 2020 Finlandia-palkintoehdokkaana. Vuonna 2022 ilmestyi romaani Anna minulle nimi.

KÄÄNNETTY KAUNOKIRJALLISUUS JA DRAAMA

Johann Wolfgang von Goethe: Faust II

Runonäytelmän toisessa osassa Faust ja Mefisto matkaavat ristiin rastiin halki ajan ja historian. Kaverukset keksivät paperirahan, pelastavat keisarikunnan ja todistavat keinotekoisen elämän syntymää. Faust etsii antiikin Kreikasta suurta rakkauttaan, tarujen kaunista Helenaa. Hän elää pitkän, aktiivisen ja tuotteliaan elämän, mutta Mefisto häälyy kaiken menestyksen takana. Faust poistuu maailmasta rikkaana miehenä.

Faust-tragedian toinen osa on vanhan Goethen pääteos. Hän aloitti sen kirjoittamisen vuonna 1825, teos valmistui vuonna 1831. Goethen tahdosta Faust II julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen, loppuvuodesta 1832. Lauri Siparin uusi suomennos herättää eloon Faustin runon ja draaman, tragedian, komedian, romanssin, ironian, satiirin, farssin, filosofian… kaikkea on.

A. H. Tammsaare: Hornanperän uusi paholainen

Viron kansalliskirjailija A. H. Tammsaaren (1878–1940) vuonna 1939 ilmestynyt viimeinen romaani on yhteiskuntakriittinen puheenvuoro omasta ajastaan ja samalla nykyajasta. Päähenkilö, maalaisjörrikkä Jürka, on oikeasti itse Paholainen, jonka Jumala on lähettänyt maan päälle tekemään koetta. Jürkan onnistuminen tai epäonnistuminen ihmisenä ratkaisee, pitääkö Hänen, Kaikkivaltiaan, tuhota vai säästää ihmiskunta. Jürka asettuu vaimoineen mökkiin kylän laidalle aloittelemaan elämää maan päällä. Naapurin Ants sanoo auttavansa tulokasta, mutta sitoo tämän ovelasti velkaorjuuteen. Kiristystä, petosta – myös seksiä ja väkivaltaa: murhapoltto, kuolema, valehautaus ja salavuoteus seuraavat toisiaan. Sävellaji on molli, tarina lopultakin traaginen – mutta koko ajan välkkyy myös komiikka ja huumori, usein hirsipuuhuumori.

Juhani Salokannel on suomentanut runsaasti virolaista kirjallisuutta. Tammsaaren teoksista hänen viimeisimpiin suomennoksiinsa kuuluvat Korpiojan isäntä (Aviador Kustannus 2022) ja Rakastin saksalaista (Aviador Kustannus 2019).

RUNOUS

Anne Hänninen: Yön väliverho

Anne Hännisen seitsemästoista runokokoelma on eleginen puolustuspuhe luomakunnan ihmeellisyyden ja kauneuden puolesta. Suru eläinten, kasvien ja luonnon puolesta, joita ihminen tuhoaa ja sotii myös omaa lajiaan vastaan. Vain hetkessä häviää pitkinä aikakausina rakennettua.

Anne Hänninen (s. 1958 Rautalampi) on suomalainen runoilija. Hänen runoutensa toistuvia teemoja ovat lapsuus, luonto, luonnon tuho, linnut, kuolema, aika, kohtalo, sivullisuus, vapauden mahdollisuus ja yksinäisyys. Hänninen on kirjoittanut myös aforismeja. Hänen runojaan on julkaistu useissa antologioissa, ja niitä on käännetty ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja islanniksi. Hänninen on opiskellut muun muassa kirjallisuutta ja tiedotusoppia. Hänen esikoiskokoelmansa Yön tina sulaa aamuun ilmestyi vuonna 1978.

Hannu Mäkelä: Kerran Leino, aina Leino

Eino Leinon kuolemasta tulee 10.1.2026 kuluneeksi jo sata vuotta. Hannu Mäkelä palaa Eino Leinon pariin uudesta näkökulmasta: yhdistämällä samaan teokseen laajan ja kattavan elämäkerran sekä sata kansallisrunoilijamme keskeistä runoa 30 vuoden ajalta Maaliskuun lauluista (1896) alkaen.

Hannu Mäkelä (s. 1943) julkaisi kaksi esikoisromaaniaan vuonna 1965. Kuusikymmenvuotisella kirjailijauralla proosaa on kertynyt lähes 70 nimikettä, runojen ja lastenkirjojen kanssa itsenäisiä painettuja teoksia on jo yli 140.

TIETOKIRJALLISUUS

Ian Mac Eochagáin: 101 finglismiä – eroon tankeroista

Englannin kielen taito alkaa olla itsestäänselvä vaatimus työelämässä. Moni suomalainen yritys ja yhteisö käyttää englantia työkielenään, mutta millä tavalla? Luotammeko liikaa englantimme moitteettomuuteen? Kun osaa itse kieltä, säästyy aikaa ja rahaa. Entä jos ei osaakaan, vaikka luulee osaavansa? Mitä natiivitasoinen englannin taitaja ajattelee englantia soheltavan viestijän ammattitaidosta ja luotettavuudesta ylipäänsä, kun kielellinen osaaminen on korkeintaan sinne päin?

Irlantilaissyntyinen, Suomessa pitkään asunut Ian Mac Eochagáin kääntää päivätyönään suomalaisten yritysten asiakirjoja suomesta englanniksi sekä korjaa yritysten henkilökunnan englanniksi kirjoittamia tekstejä. Kirjassaan hän näyttää, mikä suomalaisten englannin osaamisessa mättää ja miksi. Jos yritys haluaa myydä tuotteitaan ja palveluitaan uskottavasti vientimarkkinoille, toimitusjohtajalla sekä markkinointijohtajilla on oltava kohdemaan kieli hallussa. Jos poliitikko tahtoo säilyttää kasvonsa kansainvälisen median edessä, englannin läksyt on oltava tehtyinä kunnolla. Sama pätee akateemiseen maailmaan: ken haluaa tieteellisellä artikkelillaan arvostettuihin kansainvälisiin julkaisuihin, pelkkä sisällön painavuus ei riitä, jos kielellinen ilmaisu ontuu. Suomentanut Karoliina Rinne.

Matti Pajuniemi: Virtojen kiharat – suomalainen progressiivinen rock

Virtojen kiharat kertoo suomalaisen progressiivisen rockin historian 1960-luvun jälkipuolelta aina vuoden 2025 artistitulokkaisiin asti. Brittiläisen Jim Pembroken muutettua Suomeen 1965 ja edistysmielisen Love Recordsin aloitettua toimintansa seuraavana vuonna maahamme muodostui vanhoista kaavoista irti pyristelevä muusikkosukupolvi. Eturintamassa olivat Tasavallan Presidentissä ja Wigwamissa vaikuttaneiden Jukka Tolosen, Pekka Pohjolan ja Jukka Gustavsonin kaltaiset virtuoosit. Teos esittelee yli 300 yhtyettä ja artistia seitsemältä eri vuosikymmeneltä. Monitahoinen kirjo ulottuu retrohenkisestä progesta jazzfuusioon, space rockiin, progemetalliin, elektronimusiikkiin, folkrockiin ja moderniin taidepoppiin.

Tamperelainen kirjastonhoitaja ja tietokirjailija Matti Pajuniemi (s. 1970) alkoi perehtyä progressiiviseen rockiin jo varhaisteini-iässä isosisarusten vinyylilevyjen äärellä. Vuonna 2013 hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen, ulkomaista progea kattavasti esittelevän tietokirjan Aamunkoiton portit: progressiivinen rock 1967–1979. Virtojen kiharat – suomalainen progressiivinen rock on perusteellinen läpileikkaus alan kotimaisesta historiasta, mitä kirjailija jo pohjusti vuonna 2016 ilmestyneessä Prog Finlandia -teoksessaan.

Veli-Matti Mathlin: Pieni siideriopas omavaraisille kotipuutarhureille

Omenoita riittää kotipuutarhoista moniin käyttötarkoituksiin. Usein osa sadosta jää käyttämättä. Yksi mainio käyttötarkoitus on kotisiiderin valmistus. Haluaisitko oppia siitä lisää?

Veli-Matti Mathlin (s. 1976) on raahelainen opettaja ja hortonomi. Hän on työskennellyt muun muassa puutarhatalouden opettajana ja luomuviljelijänä. Tällä hetkellä hän toimii erityisopetuksen parissa. Mathlin on aikaisemmin kirjoittanut runoutta ja proosaa sekä tietokirjan humalanviljelystä. Tuore siideriopas jatkaa luontevasti hänen kirjallista uraansa.

LASTEN- JA NUORTENKIRJALLISUUS

Elina Pulli & Minna Mäkipää: Jauhopeukalot

Jauhopeukalot on tarina päiväkotikavereista, Eevistä, Lucasta ja Islasta. Ystävykset tahtovat leikkiä leipureita ja jokaisella heistä on oma lempipuuhansa leivontapöydän ääressä. Kaiken lisäksi on eräs, joka kutsuu itseään Jauhopeukaloksi ja jakelee omia neuvojaan Islalle kesken leikin. Päiväkotiin sijoittuva tarina on jatkoa suositulle Saunasankarit-kirjalle. Minna Mäkipään herkullinen kuvitus tekee näkyväksi, miten leikki muuttuu todeksi lapsen mielessä. Elina Pullin teksti henkii arvostusta leikkiä, lapsen ajatuksia ja oppimishalua kohtaan. Yhteinen lukuhetki tämän kirjan parissa saa jokaisen toivomaan itselleen jauhopeukalon arvonimeä ja sellaisen saa, kun ryhtyy yhdessä leipomaan.

Kirjailija Elina Pulli on varhaiskasvatuksen ja lasten liikunnan asiantuntija. Hänen tuotantoonsa kuuluu sekä tarinoita ja runoja että tietokirjoja niin lapsille kuin aikuisillekin. Kuvittaja Minna Mäkipää on erikoistunut lastenkirjoihin ja laatinut kuvituksen muassa teoksiin Runomatkaopas ja Pieni nokkahuilukirja.

Katariina Kärkelä: Kaikkeuden kääntöpiste

Kaikkeuden kääntöpiste -romaanin päähenkilö on Ligeia, valkoisen valon säde, joka taituttuaan on joutunut maan pinnalle ja ruumiillistunut. Hajoamisen myötä pahasti vahingoittunut ja ihmisen hahmon omaksunut Ligeia päätyy Lähteen kaupunkiin ja ystävystyy kaksitoistavuotiaan tytön kanssa. Ligeia asettuu kaupunkiin, tutustuu sen asukkaisiin ja opettelee sen tavoille, mutta hänen toiveenaan on aikanaan palata Kaikkeuden kääntöpisteeseen. Aikansa Lähteen kaupungin asukkaiden vieraana toivuttuaan Ligeia lähtee jäljittämään särkyneen valon osasia. Matka vie hänet halki monenlaisten seutujen aina merelle aukeaville Etelän porteille saakka, ja osan kadottamastaan hän joutuu voittamaan takaisin neuvotteluissa ja toimissa, joihin ei milloinkaan olisi halunnut ryhtyä.

Katariina Kärkelän kolmas romaani on fantasia siitä, miten kauas ytimestään kurottunut valo kääntyy sisäänpäin ja alkaa palata omia kehiään takaperin ja muuttua palatessaan aineeksi. Tätä pohti jo 800 vuotta sitten Skotlannissa vaikuttanut filosofi Robert Grosseteste. Vastaavaa tutki luonnontieteen keinoin Albert Einstein – ja mullisti fysiikan. Katariina Kärkelä lähestyy samaa aihepiiriä mielikuvituksen voimalla: tarina alkaa kaikkeuden kääntöpisteestä, jota kauemmas valo ei enää voi kurottua.

Arvostelukappaleet, pressikuvat ja haastattelupyynnöt

Lähetämme pyynnöstä arvostelukappaleen teoksesta joko painettuna tai sähköpostitse. Arvostelukappalepyynnöt voi lähettää osoitteeseen tilaukset@aviador.fi. Haastattelupyynnöt sekä tiedustelut pressikuvista pyydämme esittämään Aviadorin tiedottaja Miksu Väkiparralle.