Tuore suomalaistutkimus paljastaa: keskiajalla imetettiin pidempään – 1800-luvulla vieroitus maidosta alkoi jo yksivuotiaana
31.3.2025 10:27:23 EEST | Vapriikki | Tiedote
Museokeskus Vapriikin vuonna 2022 käynnistämä tutkimushanke on tuottanut uutta tietoa pikkulasten ravitsemuksesta ja imetyskäytännöistä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa. FT Tiina Väreen ja Vapriikin tutkija, bioarkeologian dosentti Ulla Nordforsin tutkimuksessa selvitettiin Pälkäneen Rauniokirkolta löydettyjen, 1200–1800-luvuilla eläneiden yksilöiden varhaisia ruokavalioita hampaiden isotooppianalyysin avulla. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Journal of Archaeological Science: Reports.
Tulosten mukaan kaikki tutkitut yksilöt olivat elämänsä alkuvaiheessa rintaruokinnassa, mutta vieroituksen ajankohdassa oli selviä eroja eri aikakausien välillä. Keskiajalla aikuiseksi eläneet yksilöt saivat rintamaitoa yli kahden vuoden ikään asti, kun taas 1700–1800-luvuilla lapsena kuolleiden yksilöiden imetys päättyi jo yksivuotiaana.
– Tutkimuksessamme oli mukana vain kuusi yksilöä, joten emme voi tehdä tuloksista laajoja yleistyksiä. Voimme kuitenkin tarkastella yksittäisten ihmisten elämänkulkuja, jotka ovat varsin koskettavia, huomauttaa Ulla Nordfors.
Yksi tutkituista yksilöistä oli noin 2,5-vuotiaana menehtynyt lapsi, joka eli 1800-luvun alussa. Hänen hampaidensa isotooppiarvot viittasivat heikentyneeseen terveydentilaan ennen kuolemaa. Muutos arvoissa voi viitata siihen, että imetys aloitettiin uudelleen sairauden hoitamiseksi, sillä historiallisesti äidinmaidolla uskottiin olevan parantavia ominaisuuksia.
– Toisaalta lyhyt imetysaika ja mahdollinen paluu rintaruokintaan saattavat myös kertoa perheeseen syntyneestä uudesta vauvasta. Aiempien tutkimusten mukaan sisaruksen syntymä alle kahden vuoden sisällä lisäsi vanhemman lapsen kuolemanriskiä, Nordfors kertoo.
1800-luvun alussa Suomessa yleistyi tapa täydentää imetystä antamalla lapselle lehmänmaitoa sarvituttien avulla. Tällaiset välineet olivat vaikeasti puhdistettavia ja altistivat vauvat helposti vakaville infektioille. Lapsikuolleisuus pysyikin Suomessa korkeana 1800-luvun loppuun saakka.
– Monitieteinen arkeologia voi paljastaa hyvin inhimillisiä asioita menneisyyden elämästä. Isotooppitutkimuksen ansiosta meillä on nyt lisätietoa varhaisista lastenhoitokäytännöistä ja siitä, miten perheissä mahdollisesti reagoitiin lasten sairastumiseen, sanoo Nordfors.
Nyt valmistunut tutkimus on osa Vapriikin monitieteistä tutkimushanketta, jonka keskiössä on ollut nykyisen Pirkanmaan – historiallisen Ylä-Satakunnan ja Hämeen – rautakausi ja keskiaika. Hankkeen tuloksia nähdään myös 12.6. avautuvassa Muinais-DNA – Avain menneisyyteen -näyttelyssä Vapriikissa.
Tutkimusjulkaisu: Väre, T. & Nordfors, U. 2025. Early childhood diets in Medieval and Post-Medieval Pälkäne, Finland: Insights from stable isotope analysis. Journal of Archaeological Science: Reports
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Ulla Nordfors, 040 668 1312, ulla.nordfors@tampere.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vapriikki
KUTSU: Museot julkistavat vuoden 2027 näyttelynsä Tampereella13.10.2026 13:51:09 EEST | Tiedote
Museot kutsuvat median edustajia museonjohtajien tarjoamalle aamiaiselle Sara Hildénin taidemuseoon torstaina 29.10. klo 8.30–10.00.
Vietä syysloma Vapriikissa – Museossa ohjelmaa joka arkipäivä5.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Syyslomaviikolla 12.–16.10. Vapriikki on avoinna joka päivä kello 10–18, myös maanantaina. Viiden teemapäivän aikana luvassa on retropelejä, Tampereen historiaa, kiviaarteita, urheiluhuumaa, temppukoulua, askartelua ja seikkailuja. Syysloman kohokohta on uudistetun Suomen pelimuseon avautuminen lauantaina 10.10. Pelimuseon uudistukset näkyvät myös lomaviikon ohjelmassa, jossa pääsee tutustumaan uusiin pelipisteisiin ja vanhoihin suosikkeihin.
Tampereen päivän kunniaksi uutta Kummeli-sisältöä Amurin museokortteliin1.10.2026 10:54:58 EEST | Tiedote
Amurin museokorttelissa vietetään Tampereen päivää sunnuntaina 4.10., ja museoon on maksuton sisäänpääsy kello 10–17. Juhlan kunniaksi museokorttelin julkisivuilla on nähtävillä hyvin tamperelaista sisältöä. Kummeli-ryhmä on toteuttanut neljä lyhyttä, varsin kummelimaista videota, joissa perehdytään Amurin museokortteliin ja sen historiaan. Videot ovat katsottavissa omalla puhelimella seinäkylteissä olevien QR-koodien avulla.
Uudistettu Suomen pelimuseo avautuu yleisölle lauantaina 10.10.30.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen pelimuseon näyttely on kansainvälisessä mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus, joka kertoo suomalaisten pelien pitkästä historiasta ja niiden merkityksestä pelaajilleen. Kymmenen vuotta täyttävä museo saa uudistuksen myötä lisätilaa ja uuden visuaalisen ilmeen. Uudistettu Pelimuseo avautuu yleisölle syyslomaviikonloppuna lauantaina 10.10.
Laukauksia jäältä! – Jukka Raution 30-vuotisjuhlanäyttely avautuu Vapriikissa 7.10.24.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Vapriikissa 7.10. avautuva Laukauksia jäältä -näyttely juhlistaa jääkiekkovalokuvaaja Jukka Raution 30-vuotista uraa. Näyttely kokoaa yhteen Raution vaikuttavimpia kuvia Liigasta, MM-kisoista ja olympialaisista sekä kertoo suomalaisen jääkiekkokuvauksen muutoksesta vuosikymmenten ajalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme