Vapriikki

Tuore suomalaistutkimus paljastaa: keskiajalla imetettiin pidempään – 1800-luvulla vieroitus maidosta alkoi jo yksivuotiaana

31.3.2025 10:27:23 EEST | Vapriikki | Tiedote

Jaa

Museokeskus Vapriikin vuonna 2022 käynnistämä tutkimushanke on tuottanut uutta tietoa pikkulasten ravitsemuksesta ja imetyskäytännöistä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa. FT Tiina Väreen ja Vapriikin tutkija, bioarkeologian dosentti Ulla Nordforsin tutkimuksessa selvitettiin Pälkäneen Rauniokirkolta löydettyjen, 1200–1800-luvuilla eläneiden yksilöiden varhaisia ruokavalioita hampaiden isotooppianalyysin avulla. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Journal of Archaeological Science: Reports.

Nainen nostaa vauvaa ilmaan ulkona luonnon keskellä.
Keskiajalla aikuiseksi eläneet yksilöt saivat rintamaitoa yli kahden vuoden ikään asti, kertoo Vapriikin uusi tutkimus. Ulla Nordfors

Tulosten mukaan kaikki tutkitut yksilöt olivat elämänsä alkuvaiheessa rintaruokinnassa, mutta vieroituksen ajankohdassa oli selviä eroja eri aikakausien välillä. Keskiajalla aikuiseksi eläneet yksilöt saivat rintamaitoa yli kahden vuoden ikään asti, kun taas 1700–1800-luvuilla lapsena kuolleiden yksilöiden imetys päättyi jo yksivuotiaana.

– Tutkimuksessamme oli mukana vain kuusi yksilöä, joten emme voi tehdä tuloksista laajoja yleistyksiä. Voimme kuitenkin tarkastella yksittäisten ihmisten elämänkulkuja, jotka ovat varsin koskettavia, huomauttaa Ulla Nordfors.

Yksi tutkituista yksilöistä oli noin 2,5-vuotiaana menehtynyt lapsi, joka eli 1800-luvun alussa. Hänen hampaidensa isotooppiarvot viittasivat heikentyneeseen terveydentilaan ennen kuolemaa. Muutos arvoissa voi viitata siihen, että imetys aloitettiin uudelleen sairauden hoitamiseksi, sillä historiallisesti äidinmaidolla uskottiin olevan parantavia ominaisuuksia.

– Toisaalta lyhyt imetysaika ja mahdollinen paluu rintaruokintaan saattavat myös kertoa perheeseen syntyneestä uudesta vauvasta. Aiempien tutkimusten mukaan sisaruksen syntymä alle kahden vuoden sisällä lisäsi vanhemman lapsen kuolemanriskiä, Nordfors kertoo.

1800-luvun alussa Suomessa yleistyi tapa täydentää imetystä antamalla lapselle lehmänmaitoa sarvituttien avulla. Tällaiset välineet olivat vaikeasti puhdistettavia ja altistivat vauvat helposti vakaville infektioille. Lapsikuolleisuus pysyikin Suomessa korkeana 1800-luvun loppuun saakka.

– Monitieteinen arkeologia voi paljastaa hyvin inhimillisiä asioita menneisyyden elämästä. Isotooppitutkimuksen ansiosta meillä on nyt lisätietoa varhaisista lastenhoitokäytännöistä ja siitä, miten perheissä mahdollisesti reagoitiin lasten sairastumiseen, sanoo Nordfors.

Nyt valmistunut tutkimus on osa Vapriikin monitieteistä tutkimushanketta, jonka keskiössä on ollut nykyisen Pirkanmaan – historiallisen Ylä-Satakunnan ja Hämeen – rautakausi ja keskiaika. Hankkeen tuloksia nähdään myös 12.6. avautuvassa Muinais-DNA – Avain menneisyyteen -näyttelyssä Vapriikissa.

Tutkimusjulkaisu: Väre, T. & Nordfors, U. 2025. Early childhood diets in Medieval and Post-Medieval Pälkäne, Finland: Insights from stable isotope analysis. Journal of Archaeological Science: Reports

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Ulla Nordfors, 040 668 1312, ulla.nordfors@tampere.fi

Kuvat

Vanha puinen sarvitutti.
Sarvitutti vuodelta 1784.
Kuva: Tampereen historialliset museot
Lataa
Nainen pitää sylissään vauvaa maalaisympäristössä.
Keskiajalla aikuiseksi eläneet yksilöt saivat rintamaitoa yli kahden vuoden ikään asti, kertoo Vapriikin uusi tutkimus.
Ulla Nordfors
Lataa
Pälkäneen rauniokirkolta tutkittu hauta kuului pienelle lapselle, jota oli alettu imettää uudelleen ehkä sairauden parantamiseksi.
Pälkäneen rauniokirkolta tutkittu hauta kuului pienelle lapselle, jota oli alettu imettää uudelleen ehkä sairauden parantamiseksi.
Piirros: Veronika Paschenko.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vapriikki

Yli 3,5 miljoonaa kävijää ja 200 näyttelyä – Vapriikki juhlii 30-vuotista taivaltaan5.11.2026 14:00:53 EET | Tiedote

Museokeskus Vapriikki täyttää 30 vuotta. Marraskuussa 1996 yleisölle avautunut museokeskus syntyi Tampellan entiseen alaverstaaseen, jossa teollinen tuotanto oli päättynyt vain muutamaa vuotta aiemmin. Nyt 30-vuotias museokeskus juhlii pitkää historiaansa ja katsoo samalla tulevaisuuteen. Rakastettu Vapriikki on olemassaolonsa aikana vastaanottanut yli 3,5 miljoonaa näyttely- ja tapahtumakävijää, ja tiloihin on rakennettu yli 200 näyttelyä. Vuonna 2017 Vapriikki valittiin Vuosisadan museoksi. Vapriikin syntymäpäivää juhlistetaan yhdessä museovieraiden kanssa sunnuntaina 15. marraskuuta. Juhlapäivänä kävijät pääsevät tutustumaan museokeskuksen historiaan erityisopastuksilla sekä kurkistamaan myös yleisöltä tavallisesti suljettuihin tiloihin. Päivän ohjelma sisältyy Vapriikin pääsymaksuun, joka syntymäpäivän kunniaksi on aikuisilta vain 11 euroa.

Radioaallon harjalla -näyttely sulkeutuu 15.11.4.11.2026 10:52:44 EET | Tiedote

Radioaallon harjalla -näyttely on avoinna viimeistä päivää sunnuntaina 15.11. Vapriikissa kolme vuotta esillä ollut näyttely esittelee suomalaisen radion yli satavuotista historiaa varhaisten pioneerien kokeiluista nykypäivään. Keskiössä on kuuntelija: miten radiota kuunneltiin 1920-luvulla ja miten sitä kuunnellaan 2020-luvulla? Millainen merkitys radiolla on ollut ihmisten elämässä – ja mikä sen rooli on tänä päivänä?

Vapriikissa maailman myrkyllisimpiä eläimiä ja Pikku Kakkosen juhlahumua29.10.2026 10:00:00 EET | Tiedote

Museokeskus Vapriikki juhlii kolmekymppisiään marraskuussa 2026, mutta katsoo samalla innolla tulevaa. Vuoden 2027 monipuolinen näyttelyvuosi tarjoaa kiehtovia kohtaamisia luonnonilmiöiden ja rakastettujen televisiohahmojen parissa. Helmikuussa avautuva Myrkkyä! tuo Vapriikkiin ensimmäistä kertaa eläviä eläimiä sekä avaa myrkkyjen monipuolista merkitystä luonnossa ja ihmiskunnan historiassa. Helmikuussa museokeskuksessa nähdään myös Vuoden luontokuvat 2026, ja toukokuussa vuorossa on Pikku Kakkosen juhlanäyttely. Vuoden lopussa avautuu yleisön ikisuosikki, Tampereen Kivimuseo, jonka ainutlaatuinen kokoelma pääsee laajasti esille uudessa näyttelytilassa.

Vietä syysloma Vapriikissa – Museossa ohjelmaa joka arkipäivä5.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote

Syyslomaviikolla 12.–16.10. Vapriikki on avoinna joka päivä kello 10–18, myös maanantaina. Viiden teemapäivän aikana luvassa on retropelejä, Tampereen historiaa, kiviaarteita, urheiluhuumaa, temppukoulua, askartelua ja seikkailuja. Syysloman kohokohta on uudistetun Suomen pelimuseon avautuminen lauantaina 10.10. Pelimuseon uudistukset näkyvät myös lomaviikon ohjelmassa, jossa pääsee tutustumaan uusiin pelipisteisiin ja vanhoihin suosikkeihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye