Tuore suomalaistutkimus paljastaa: keskiajalla imetettiin pidempään – 1800-luvulla vieroitus maidosta alkoi jo yksivuotiaana
31.3.2025 10:27:23 EEST | Vapriikki | Tiedote
Museokeskus Vapriikin vuonna 2022 käynnistämä tutkimushanke on tuottanut uutta tietoa pikkulasten ravitsemuksesta ja imetyskäytännöistä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa. FT Tiina Väreen ja Vapriikin tutkija, bioarkeologian dosentti Ulla Nordforsin tutkimuksessa selvitettiin Pälkäneen Rauniokirkolta löydettyjen, 1200–1800-luvuilla eläneiden yksilöiden varhaisia ruokavalioita hampaiden isotooppianalyysin avulla. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Journal of Archaeological Science: Reports.
Tulosten mukaan kaikki tutkitut yksilöt olivat elämänsä alkuvaiheessa rintaruokinnassa, mutta vieroituksen ajankohdassa oli selviä eroja eri aikakausien välillä. Keskiajalla aikuiseksi eläneet yksilöt saivat rintamaitoa yli kahden vuoden ikään asti, kun taas 1700–1800-luvuilla lapsena kuolleiden yksilöiden imetys päättyi jo yksivuotiaana.
– Tutkimuksessamme oli mukana vain kuusi yksilöä, joten emme voi tehdä tuloksista laajoja yleistyksiä. Voimme kuitenkin tarkastella yksittäisten ihmisten elämänkulkuja, jotka ovat varsin koskettavia, huomauttaa Ulla Nordfors.
Yksi tutkituista yksilöistä oli noin 2,5-vuotiaana menehtynyt lapsi, joka eli 1800-luvun alussa. Hänen hampaidensa isotooppiarvot viittasivat heikentyneeseen terveydentilaan ennen kuolemaa. Muutos arvoissa voi viitata siihen, että imetys aloitettiin uudelleen sairauden hoitamiseksi, sillä historiallisesti äidinmaidolla uskottiin olevan parantavia ominaisuuksia.
– Toisaalta lyhyt imetysaika ja mahdollinen paluu rintaruokintaan saattavat myös kertoa perheeseen syntyneestä uudesta vauvasta. Aiempien tutkimusten mukaan sisaruksen syntymä alle kahden vuoden sisällä lisäsi vanhemman lapsen kuolemanriskiä, Nordfors kertoo.
1800-luvun alussa Suomessa yleistyi tapa täydentää imetystä antamalla lapselle lehmänmaitoa sarvituttien avulla. Tällaiset välineet olivat vaikeasti puhdistettavia ja altistivat vauvat helposti vakaville infektioille. Lapsikuolleisuus pysyikin Suomessa korkeana 1800-luvun loppuun saakka.
– Monitieteinen arkeologia voi paljastaa hyvin inhimillisiä asioita menneisyyden elämästä. Isotooppitutkimuksen ansiosta meillä on nyt lisätietoa varhaisista lastenhoitokäytännöistä ja siitä, miten perheissä mahdollisesti reagoitiin lasten sairastumiseen, sanoo Nordfors.
Nyt valmistunut tutkimus on osa Vapriikin monitieteistä tutkimushanketta, jonka keskiössä on ollut nykyisen Pirkanmaan – historiallisen Ylä-Satakunnan ja Hämeen – rautakausi ja keskiaika. Hankkeen tuloksia nähdään myös 12.6. avautuvassa Muinais-DNA – Avain menneisyyteen -näyttelyssä Vapriikissa.
Tutkimusjulkaisu: Väre, T. & Nordfors, U. 2025. Early childhood diets in Medieval and Post-Medieval Pälkäne, Finland: Insights from stable isotope analysis. Journal of Archaeological Science: Reports
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Ulla Nordfors, 040 668 1312, ulla.nordfors@tampere.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vapriikki
Suomen pelimuseossa on esillä pienoisnäyttely Rajakatse - Kolme vuosikymmentä liveroolipelejä 20.3.-2.8.202617.3.2026 16:47:38 EET | Tiedote
Rajakatse on Suomessa pisimpään jatkunut liveroolipeli- eli larppikampanja, joka sai alkunsa vuonna 1995. Perustajajäsenten Petri Mäntylän, Juha Pereen ja Petri Pohjanmiehen alkuun saattama fantasiamaailma ammentaa inspiraationsa keskiajan Euroopasta. Rajakatseen pelien päätapahtumapaikkana on Hollolan Sairakkalaan rakennettu taverna Vanha Pipari.
Muinaispukupäivä ja uusi julkaisu Vapriikissa 14.3.9.3.2026 09:50:35 EET | Tiedote
Lauantaina 14.3. Vapriikissa pääsee ihastelemaan upeita muinaispukuja. Luvassa on esityksiä, käsitöiden kokeilupisteitä, musiikkia ja myyntipisteitä. Samana päivänä julkaistaan myös tuore teos, Muinaispuvuista silkkimyssyihin – Arkeologista tekstiilitutkimusta Pirkanmaalta. Kirjaa voi ostaa Vapriikin museokaupasta, ja se sisältää odotetut uuden Tampereen muinaispuvun teko-ohjeet.
En betydande upptäckt vid den vetenskapliga undersökningen av Karin Månsdotter19.2.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
EMBARGO 19 februari 2026 kl. 13.00. Drottning Karin Månsdotters (1550–1612) grav undersöks för närvarande i Åbo domkyrka. Forskningen är en del av ett utställningsprojekt vid Vapriikki Museum Center. Med hjälp av moderna vetenskapliga metoder försöker man få ny kunskap om Karins och hennes familjs liv. Utställningen öppnar i 2028. Under den första forskningsveckan gjordes en viktig upptäckt: en guldring som Karin har burit. Upptäckten är historiskt betydelsefull, eftersom inga andra personliga föremål som tillhört Karin Månsdotter har bevarats till vår tid.
Kaarina Maununtyttären tieteellisissä tutkimuksissa tehtiin merkittävä esinelöytö19.2.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Julkaisuvapaa 19.2.2026 klo 13. Kuningatar Kaarina Maununtyttären (1550–1612) hautaa tutkitaan parhaillaan Turun tuomiokirkossa. Tutkimusten ensimmäisellä viikolla tehtiin huomattava esinelöytö: Kaarinan käyttämä kultasormus. Löytö on historiallisesti merkittävä, sillä muita varmuudella Kaarina Maununtyttärelle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä ei ole säilynyt nykypäivään. Tieteellinen tutkimus on osa museokeskus Vapriikin vuonna 2028 avautuvaa näyttelyä, jonka yhteydessä tuotetaan uutta tietoa Kaarinan ja hänen perheensä elämästä nykyaikaisen tieteen keinoin.
A remarkable discovery was made during scientific research of Karin Månsdotter’s grave19.2.2026 13:00:00 EET | Press release
EMBARGOED until February 19, 2026 at 1 p.m. The grave of Queen Karin Månsdotter (1550–1612) of Sweden is currently under scientific investigation at Turku Cathedral. The research is part of an exhibition project carried out by the Museum Centre Vapriikki, and it aims to generate new knowledge about the life of Karin and her family using modern scientific methods. The exhibition is scheduled to open in 2028. During the first week of research, researchers made an outstanding discovery: a gold ring worn by Karin herself. The find is historically significant, as no other personal belongings of the queen are known to have survived to this day.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme