Tuore suomalaistutkimus paljastaa: keskiajalla imetettiin pidempään – 1800-luvulla vieroitus maidosta alkoi jo yksivuotiaana
Museokeskus Vapriikin vuonna 2022 käynnistämä tutkimushanke on tuottanut uutta tietoa pikkulasten ravitsemuksesta ja imetyskäytännöistä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa. FT Tiina Väreen ja Vapriikin tutkija, bioarkeologian dosentti Ulla Nordforsin tutkimuksessa selvitettiin Pälkäneen Rauniokirkolta löydettyjen, 1200–1800-luvuilla eläneiden yksilöiden varhaisia ruokavalioita hampaiden isotooppianalyysin avulla. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Journal of Archaeological Science: Reports.
Tulosten mukaan kaikki tutkitut yksilöt olivat elämänsä alkuvaiheessa rintaruokinnassa, mutta vieroituksen ajankohdassa oli selviä eroja eri aikakausien välillä. Keskiajalla aikuiseksi eläneet yksilöt saivat rintamaitoa yli kahden vuoden ikään asti, kun taas 1700–1800-luvuilla lapsena kuolleiden yksilöiden imetys päättyi jo yksivuotiaana.
– Tutkimuksessamme oli mukana vain kuusi yksilöä, joten emme voi tehdä tuloksista laajoja yleistyksiä. Voimme kuitenkin tarkastella yksittäisten ihmisten elämänkulkuja, jotka ovat varsin koskettavia, huomauttaa Ulla Nordfors.
Yksi tutkituista yksilöistä oli noin 2,5-vuotiaana menehtynyt lapsi, joka eli 1800-luvun alussa. Hänen hampaidensa isotooppiarvot viittasivat heikentyneeseen terveydentilaan ennen kuolemaa. Muutos arvoissa voi viitata siihen, että imetys aloitettiin uudelleen sairauden hoitamiseksi, sillä historiallisesti äidinmaidolla uskottiin olevan parantavia ominaisuuksia.
– Toisaalta lyhyt imetysaika ja mahdollinen paluu rintaruokintaan saattavat myös kertoa perheeseen syntyneestä uudesta vauvasta. Aiempien tutkimusten mukaan sisaruksen syntymä alle kahden vuoden sisällä lisäsi vanhemman lapsen kuolemanriskiä, Nordfors kertoo.
1800-luvun alussa Suomessa yleistyi tapa täydentää imetystä antamalla lapselle lehmänmaitoa sarvituttien avulla. Tällaiset välineet olivat vaikeasti puhdistettavia ja altistivat vauvat helposti vakaville infektioille. Lapsikuolleisuus pysyikin Suomessa korkeana 1800-luvun loppuun saakka.
– Monitieteinen arkeologia voi paljastaa hyvin inhimillisiä asioita menneisyyden elämästä. Isotooppitutkimuksen ansiosta meillä on nyt lisätietoa varhaisista lastenhoitokäytännöistä ja siitä, miten perheissä mahdollisesti reagoitiin lasten sairastumiseen, sanoo Nordfors.
Nyt valmistunut tutkimus on osa Vapriikin monitieteistä tutkimushanketta, jonka keskiössä on ollut nykyisen Pirkanmaan – historiallisen Ylä-Satakunnan ja Hämeen – rautakausi ja keskiaika. Hankkeen tuloksia nähdään myös 12.6. avautuvassa Muinais-DNA – Avain menneisyyteen -näyttelyssä Vapriikissa.
Tutkimusjulkaisu: Väre, T. & Nordfors, U. 2025. Early childhood diets in Medieval and Post-Medieval Pälkäne, Finland: Insights from stable isotope analysis. Journal of Archaeological Science: Reports
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Ulla Nordfors, 040 668 1312, ulla.nordfors@tampere.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vapriikki
Amurin museokortteliin palautetaan talojen alkuperäiset värit13.8.2025 12:13:10 EEST | Tiedote
Amurin museokorttelissa on aloitettu vuosia kestävä maalausurakka. Urakan edetessä rakennusten julkisivut palautetaan alkuperäiseen asuunsa. Tulevat sävyt eroavat paikoin melkoisesti nykyisestä, 1980-luvulla valitusta, vaalean harmonisesta linjasta.
Suomen Jääkiekkomuseo tiedottaa: uudet Jääkiekkoleijonat valittu11.8.2025 14:50:42 EEST | Tiedote
Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Valituiksi tulivat: 281 Topi Jaakola (pelaaja), 282 Mika Pyörälä (pelaaja), 283 Tuukka Rask (pelaaja), 284 Anssi Salmela (pelaaja), 285 Johanna Suban (erotuomari) ja 286 Jukka-Pekka Vuorinen (vaikuttaja).
Uusi julkaisu avaa muinais-DNA-tutkimuksen uusimpia tuloksia5.8.2025 14:42:10 EEST | Tiedote
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Tampereen historiallisten museoiden julkaisema Muinais-DNA: Avain menneisyyteen (toim. FT Ulla Nordfors ja FT Maj Meriluoto) on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu yleistajuinen tietokirja, joka esittelee laaja-alaisesti muinais-DNA-tutkimuksen nykytilaa ja mahdollisuuksia. Vertaisarvioitu kirja on Vapriikin samannimiseen näyttelyyn liittyvä julkaisu, mutta se toimii myös itsenäisenä johdatuksena arkeogenetiikan nopeasti kehittyvään alaan ja sen tuoreimpiin tuloksiin. Teoksen kirjoittajakunta koostuu tunnetuista suomalaisista arkeologeista, geneetikoista ja kielitieteilijöistä.
Yli 800 vuoden takainen perheside paljastui muinais-DNA-tutkimuksella4.8.2025 13:42:34 EEST | Tiedote
Vapriikin sekä Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyössä toteuttamassa muinais-DNA-tutkimuksessa analysoitiin 25 vainajaa Tampereen Vilusenharjulta, Pälkäneen Ristiänmäeltä (n. 1100–1200 jaa.) sekä Pälkäneen Rauniokirkolta (1200–1800 jaa.). Tutkimus on osa Vapriikin monitieteistä tutkimushanketta, jossa hyödynnetään kansainvälisesti korkeatasoisia ja moderneja luonnontieteellisiä menetelmiä Pirkanmaan menneisyyden tutkimiseen. Tulokset tarjoavat uutta tietoa keskiajan ja uuden ajan alun väestörakenteesta, sukulaisuussuhteista ja tartuntataudeista Suomessa. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa iScience.
Vapriikki avoinna heinäkuussa joka päivä23.6.2025 09:41:06 EEST | Tiedote
Museokeskus Vapriikki Tampereella palvelee lomalaisia heinäkuussa joka päivä. Museo on avoinna klo 10–18. Vapriikissa on tänä kesänä tarjolla peräti kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä: Supersankarit – Antiikista nykypäivään sekä Muinais-DNA: Avain menneisyyteen. Kaikki Vapriikin 14 näyttelyä näkee yhdellä pääsylipulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme