Tuore suomalaistutkimus paljastaa: keskiajalla imetettiin pidempään – 1800-luvulla vieroitus maidosta alkoi jo yksivuotiaana
Museokeskus Vapriikin vuonna 2022 käynnistämä tutkimushanke on tuottanut uutta tietoa pikkulasten ravitsemuksesta ja imetyskäytännöistä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa. FT Tiina Väreen ja Vapriikin tutkija, bioarkeologian dosentti Ulla Nordforsin tutkimuksessa selvitettiin Pälkäneen Rauniokirkolta löydettyjen, 1200–1800-luvuilla eläneiden yksilöiden varhaisia ruokavalioita hampaiden isotooppianalyysin avulla. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Journal of Archaeological Science: Reports.
Tulosten mukaan kaikki tutkitut yksilöt olivat elämänsä alkuvaiheessa rintaruokinnassa, mutta vieroituksen ajankohdassa oli selviä eroja eri aikakausien välillä. Keskiajalla aikuiseksi eläneet yksilöt saivat rintamaitoa yli kahden vuoden ikään asti, kun taas 1700–1800-luvuilla lapsena kuolleiden yksilöiden imetys päättyi jo yksivuotiaana.
– Tutkimuksessamme oli mukana vain kuusi yksilöä, joten emme voi tehdä tuloksista laajoja yleistyksiä. Voimme kuitenkin tarkastella yksittäisten ihmisten elämänkulkuja, jotka ovat varsin koskettavia, huomauttaa Ulla Nordfors.
Yksi tutkituista yksilöistä oli noin 2,5-vuotiaana menehtynyt lapsi, joka eli 1800-luvun alussa. Hänen hampaidensa isotooppiarvot viittasivat heikentyneeseen terveydentilaan ennen kuolemaa. Muutos arvoissa voi viitata siihen, että imetys aloitettiin uudelleen sairauden hoitamiseksi, sillä historiallisesti äidinmaidolla uskottiin olevan parantavia ominaisuuksia.
– Toisaalta lyhyt imetysaika ja mahdollinen paluu rintaruokintaan saattavat myös kertoa perheeseen syntyneestä uudesta vauvasta. Aiempien tutkimusten mukaan sisaruksen syntymä alle kahden vuoden sisällä lisäsi vanhemman lapsen kuolemanriskiä, Nordfors kertoo.
1800-luvun alussa Suomessa yleistyi tapa täydentää imetystä antamalla lapselle lehmänmaitoa sarvituttien avulla. Tällaiset välineet olivat vaikeasti puhdistettavia ja altistivat vauvat helposti vakaville infektioille. Lapsikuolleisuus pysyikin Suomessa korkeana 1800-luvun loppuun saakka.
– Monitieteinen arkeologia voi paljastaa hyvin inhimillisiä asioita menneisyyden elämästä. Isotooppitutkimuksen ansiosta meillä on nyt lisätietoa varhaisista lastenhoitokäytännöistä ja siitä, miten perheissä mahdollisesti reagoitiin lasten sairastumiseen, sanoo Nordfors.
Nyt valmistunut tutkimus on osa Vapriikin monitieteistä tutkimushanketta, jonka keskiössä on ollut nykyisen Pirkanmaan – historiallisen Ylä-Satakunnan ja Hämeen – rautakausi ja keskiaika. Hankkeen tuloksia nähdään myös 12.6. avautuvassa Muinais-DNA – Avain menneisyyteen -näyttelyssä Vapriikissa.
Tutkimusjulkaisu: Väre, T. & Nordfors, U. 2025. Early childhood diets in Medieval and Post-Medieval Pälkäne, Finland: Insights from stable isotope analysis. Journal of Archaeological Science: Reports
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Ulla Nordfors, 040 668 1312, ulla.nordfors@tampere.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vapriikki
Maailmantalouden murroksessa – Tampereen historia V, 1990–2025 ilmestyy 16.12.202515.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomi syöksyi 1990-luvun alussa lamaan. Teollisuuden rakennemuutos oli Tampereella alkanut kuitenkin jo aikaisemmin, esimerkiksi tekstiiliteollisuus oli henkitoreissaan ja monialayhtiö Tampella horjui kuilun partaalla. Kaupungin väkilukukin polki paikoillaan. Päättäjien oli kiireesti etsittävä uutta suuntaa. Kasvu-uralle päästiin viemällä läpi suuria kaupunkikehityshankkeita, panostamalla palveluihin, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin tamperelaisuutta unohtamatta. Tiistaina 16.12. ilmestyvä uusi teos Maailmantalouden murroksessa avaa Tampereen historian viimeisimpiä vuosikymmeniä. Kirjaa voi ostaa Vapriikin museokaupasta.
Ajankohtaisia kuvia Ukrainasta esille Vapriikkiin27.11.2025 10:10:20 EET | Tiedote
Vapriikin Kanavagalleriaan avautuu 4.12.2025 kansainvälinen valokuvanäyttely Metro – murtumattoman Ukrainan maanalainen sydän. Näyttelyn yli 30 valokuvaa kertovat paitsi ukrainalaisten sisukkuudesta ja voittamattomasta elämänhalusta myös siitä, ettei Ukrainan-sota ole pelkkiä uutisotsikoita rintamalta, vaan jokapäiväistä todellisuutta miljoonille rauhaa haluaville ukrainalaisille, jotka joutuvat elämään arkeaan maan alla.
Tutut valokuviot nähtävillä Vapriikin pihassa26.11.2025 08:59:33 EET | Tiedote
Vapriikin seinä sai tiistaina 25.11. uutta, jouluista tunnelmaa Valoviikkojen vanhoilla kuvioilla. Luonnontieteellistä museota juhlistavat metsän eläimet valaisevat nyt museokeskuksen pihaa asiakkaiden ilona.
Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttely päättyy Vapriikissa13.11.2025 13:36:20 EET | Tiedote
Finlaysonin 200-vuotista taivalta juhlistava vuonna 2020 avautunut näyttely Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi päättyy 23.11.2025. Näyttely seuraa Tammerkosken rannalle syntyneen tehtaan kehittymistä Pohjoismaiden suurimmaksi teollisuusyritykseksi ja lopulta sen sopeutumista uuteen, savupiipputeollisuuden jälkeiseen aikaan. Esillä on runsaasti esineistöä ja etenkin tekstiilejä Tampereen historiallisten museoiden laajasta Finlayson-kokoelmasta. Näyttelylle voi jättää jäähyväiset 19.–23.11., jolloin tarjolla on teemaopastuksia sekä mielenkiintoisia luentoja.
Muinais-DNA-tapahtumapäivä Vapriikissa 16.11.10.11.2025 10:29:30 EET | Tiedote
Sunnuntaina 16.11. Vapriikissa vietetään Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttelyn tapahtumapäivää. Nyt voi ottaa selvää siitä, miten on perinyt isän leuan tai äidin silmät. Entä mikä tekee saimaannorpasta erityisen? Sekin selviää, mikä on Suomen kansallisloinen!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme