On aika nostaa kemikalisoituminen osaksi yritysten ympäristövastuuta

Rakastan retkeilyä yli kaiken. Luonnossa liikkumisen iloon on kuitenkin alkanut sekoittua huoli siitä, että myös retkeilyvarusteet kasvattavat omalta osaltaan ympäristömme kemikaalikuormaa.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat onneksi jo nousseet isoon rooliin yritysten vastuullisuustyössä, mutta samalla muut merkittävät ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin vaikuttavat asiat kuten saastuminen on jäänyt liian vähälle huomioille.

Saastuminen tarkoittaa ympäristön pilaantumista tai vahingoittumista haitallisten aineiden, kuten kemikaalien, jätteiden, melun tai valon takia. Kemikalisoituminen on näin ollen merkittävä saastumisen komponentti.

Tuoreimman planeettamme rajoja mittaavan tutkimuksen mukaan saastuminen ja kemikalisoituminen ovat jo ylittäneet planeettamme kannalta turvalliset rajat. Kemikaalien osalta se tarkoittaa, että tällä hetkellä ympäristöön kohdistuva vapautuvien synteettisten aineiden määrä ilman riittävää testausta ylittää turvallisen tason, jolloin systemaattiset ja vakavat riskit niiden haitallisista vaikutuksista ihmisiin kasvavat.

Vielä kuitenkin ehdimme kääntää kehityksen suunnan, jos toimiin ryhdytään nyt.

Ne ikuisesti ajankohtaiset PFAS-yhdisteet

Maailma, jossa elämme, on täynnä kemikaaleja. Ne helpottavat arkeamme ja mahdollistavat moderneja innovaatioita, mutta samalla osa aineista aiheuttaa vakavia haittoja ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Yksi ajankohtaisimmista esimerkeistä on PFAS-yhdisteet eli per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet, joita myös ikuisuuskemikaaleiksi kutsutaan. Ne ovat erittäin pysyviä, ympäristöön ja elimistöön kertyviä.

PFAS-yhdisteitä käytetään esimerkiksi goretex-tekstiileissä (vaikkapa juuri niissä retkeilyvarusteissa), paistinpannuissa ja kosmetiikassa. PFAS-yhdisteiden veden- ja rasvanhylkivyys tekee aineista monikäyttöisiä, mutta samalla hajoamattomuus tekee niistä ympäristölle ja terveydelle vaarallisia. Esimerkiksi Euroopan ympäristöviraston mukaan PFAS yhdisteiden mahdollisia terveyshaittoja ovat mm. kohonnut kolesteroli, kilpirauhassairaudet, lisääntymisongelmat ja syöpä.

PFAS-yhdisteillä on jo pitkään tiedetty olevan negatiivisia vaikutuksia ekosysteemeihin ja eliöihin. Yhdisteet myös kulkeutuvat veden ja ilman mukana ympäri maapalloa kauas niiden alkuperäisistä lähteistä. Lisäksi yhdisteiden puhdistaminen on teknisesti haastavaa ja kallista. Esimerkiksi Suomessa on havaittu korkeita pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä muun muassa kaloissa. PFAS-yhdisteiden tuotanto ja käyttö on johtanut juomaveden saastumiseen useissa Euroopan maissa kuten Belgiassa, Italiassa ja Alankomaissa.

Kemikaalien elinkaarivaikutukset on nostettava osaksi ympäristövastuuta

Yritysvastuukentällä kemikaalien hallinta on edelleen varsin pienessä roolissa erityisesti elinkaarihallinnan näkökulmasta. Monet yritykset Suomessakin keskittyvät oman tuotannon kemikaalivalvontaan, mutta haitallisten aineiden kokonaisvaltaiset riskit saavat harvoin samanlaista huomiota. Kemikaalien elinkaarivaikutukset ovat kuitenkin oleellinen osa kokonaisvaltaista yritysten ympäristövastuuta.

Yritysten pitäisikin pohtia vakavasti – ja kiireellisesti – voivatko ne noudattaa kemikaalien osalta innovoinnin, markkinoille tuomisen, tuotannon sekä elinkaaren loppupään hallinnassa yhä enenevissä määrin vapaaehtoisesti varovaisuusperiaattetta.

Kyse on ennakoinnista ja sitä kautta kilpailuedusta

Kansainväliset sopimukset, kuten Tukholman sopimus, sekä EU-lainsäädäntö, kuten REACH-asetus, asettavat selkeät raamit tiettyjen yhdisteiden käytölle tuotannossa. EU on myös kieltämässä PFAS-aineiden myynnin ja käytön  muun muassa kuluttajatekstiileissä ja elintarvikepakkauksissa kuten pizzalaatikoissa.

Tänä päivänä on kuitenkin selvää, että lainsäädäntö tulee usein myöhässä. Tästä syystä yritysten vapaaehtoiset toimet kemikaalien käytön hallinnassa ovat välttämättömiä. Kyse ei ole pelkästään vastuullisuudesta, sillä vaarallisiksi todetut kemikaalit tullaan todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin asettamaan sääntelyn piiriin. Kyse on ennakoinnista ja sitä kautta kilpailuedusta.

Hyvä esimerkki löytyy retkeilyvarusteista, joissa on kehitetty PFAS-kemikaaleja sisältäville ulkoiluvaatteille turvallisempia vaihtoehtoja. Näitä tarjoavat esimerkiksi Patagonia sekä Sympatex. Vielä useammat retkeilijät valitsisivat varmuudella kaupassa mieluummin sen turvallisemman vaihtoehdon, mikäli haitallisten kemikaalien vaikutukset olisivat kunnolla tiedossa ja vaihtoehtoiset tuotteet selkeästi esillä.

4 askelta kemikaaliturvallisempaan tulevaisuuteen

Kemikalisoituminen ja saastuminen kokonaisuudessaan on koko yhteiskunnan asia. Tässä muutamia askelia, joita voimme ottaa kemikaaliturvallisemman tulevaisuuden takaamiseksi:

• Kasvatetaan yleistä tietoisuutta: Saastuminen ja sitä myötä kemikalisoitumisen pitäisi olla yhtä keskeinen ja pysyvä teema uutisotsikoissa ja kahvipöytäkeskusteluissa kuin ilmastonmuutos ja luontokato. Yritysten kannattaa nostaa asiaa esiin omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan.
• Vahvistetaan lainsäädäntöä: Lainsäädännön on oltava ennakoivampaa ja katettava laajemmin haitalliset aineet. Yritykset voivat halutessaan vaikuttaa sääntelyyn esimerkiksi julkisten kannanottojen kautta.
• Panostetaan vastuulliseen tuotekehitykseen ja tutkimukseen: Tarvitsemme turvallisempia vaihtoehtoja haitallisille ja mahdollisesti haitallisille aineille, sekä luotettavaa tutkimusta kemikaalien pitkäaikaisista ja kumulatiivisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin.
• Nostetaan kemikaalit yritysvastuun ytimeen: Yritysten tulisi tarkastella kemikaalien käyttöään kokonaisvaltaisesti elinkaaren näkökulmasta ja raportoida siitä avoimesti.

Tarvitseeko teidän yrityksenne lisää tietoa ja esimerkkejä, miten voisitte nostaa kemikaalit vahvemmin vastuullisuustyönne ytimeen? Lähetä minulle postia ja kerro toiveesi ja ideasi niin voimme huomioida ne tulevien tilaisuuksiemme ja muiden palveluidemme suunnittelussa.

FIBSin ajankohtaiset ympäristövastuun tilaisuudet ja ohjelmat

• Haku Tulevaisuuskestävän liiketoiminnan kehittämisen ohjelmaan  31.3.-4.5.2025
• Juridiikkastudio 2.4.2025: Sidosryhmien kuuleminen – yritysvastuudirektiivin vaatimukset ja käytännön vinkkejä
• Kohti nettonollaa -johdantokurssi 7.4.-28.5.2025
• Toimitusketjun pimeä puoli: Kuinka tunnistaa ja hallita ESG-riskejä? 16.4.2025
• Uudistavan liiketoiminnan ja johtamisen syväsukellus 21.-23.5.2025

Ympäristövastuuseen liittyviä blogeja

• ESG-riskienhallinnan ABC muuttuvassa toimintaympäristössä (BearingPoint, 2025) 
• Näin luontoäly tuottaa kilpailuetua – käytännön esimerkkejä luontoälyn soveltamisesta yrityksissä (FIBS, 2024)
• Mitä seuraavaksi yritysten luontotyössä? (FIBS, 2023)