Henkilöstön hallintoedustusta yrityksissä on vahvistettava
Henkilöstön hallintoedustus toteutuu Suomessa vain harvoin. Jotta tilanne parantuisi, hallintoedustuksen soveltamisrajaa on laskettava muiden Pohjoismaiden tasolle. Henkilöstön hallintoedustus tulisi järjestää ensisijaisesti yrityksen hallituksessa.
Yhteistoimintalain muutoksia valmistelevan työryhmän toinen toimikausi päättyi 31.3. Toisella toimikaudellaan työryhmä käsitteli selvityshenkilö Jukka Ahtelan tekemää selvitystä hallintoedustuksen muutostarpeista.
Työryhmä tuotti muistion, johon palkansaajakeskusjärjestöt jättivät yhteisesti omat näkemyksensä. Vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutoksia hallintoedustuksen osalta arvioidaan kevään puoliväliriihessä.
– Tällä hetkellä henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa on järjestettävä yli 150 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Muissa Pohjoismaissa raja on 25–35 henkilöä. Hallintoedustuksen soveltamisrajaa tulisi Suomessa laskea muiden Pohjoismaiden tasolle, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo.
Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Se vahvistaa tuottavuutta, lisää työnantajien ja työntekijöiden välistä luottamusta ja sitouttaa henkilöstöä. STTK:n viime syksynä tilaaman selvityksen perusteella mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen käytetään Suomessa kuitenkin verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan.
Henkilöstön hallintoedustus tulee toteuttaa yrityksen hallituksessa
Sen lisäksi, että henkilöstön hallintoedustus toteutuu Suomessa vain harvoin, järjestetään se usein yrityksen näennäiseen hallintoelimeen, kuten laajennettuun johtoryhmään, ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia.
– Henkilöstön hallintoedustus tulisi järjestää ensisijaisesti hallituksessa, ja osapuolet voisivat halutessaan sopia hallintoedustuksen järjestämisestä muussa yrityksen toimielimessä, joka kattaa yrityksen kaikki liiketoiminta-alueet, Rantala sanoo.
Henkilöstöedustajan tulee toimia toimielimen varsinaisena jäsenenä ja olla oikeutettu osallistumaan päätöksentekoon samassa laajuudessa kuin muutkin toimielimen jäsenet.
Myös hallintoedustukseen liittyvää neuvotteluprosessia tulisi STTK:n mielestä selkeyttää ja sanktiojärjestelmää vahvistaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna Rantalajuristi
Puh:040 646 9864sanna.rantala@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Työneuvoston lakkauttaminen ei tuo säästöjä14.8.2025 14:12:43 EEST | Tiedote
Hallitus esittää työneuvoston lakkauttamista. Lakiluonnos on lähtenyt lausunnolle tänään, ja aiemmin palkansaajakeskusjärjestöt jättivät asiasta yhteisen eriävän mielipiteen. Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen toiminnassaan riippumaton erityisviranomainen. Se antaa lausuntoja työlainsäädännön soveltamisesta ja tulkinnasta sekä toimii oikaisuvaatimusviranomaisena eräissä aluehallintoviraston työlainsäädäntöä koskevissa poikkeuslupapäätöksissä. Hallituksen perustelu lakkauttaa työneuvosto säästösyistä ei STTK:n mielestä ole kestävä eikä hyväksyttävä. – Hyödyt valtion taloudelle ovat olemattomat ja varsinkin, kun työneuvostolle kuuluvia tehtäviä kaavaillaan siirrettäväksi toisille viranomaisille. Asiallisia perusteluita lakkauttamiselle hallitus ei ole kyennyt esittämään, johtaja Minna Ahtiainen toteaa. Työneuvosto on perustettu vuonna 1946 ja sen asiantuntijuutta arvostetaan laajasti. Neuvoston jäsenillä on erityistä työoikeudellisesta asiantuntemusta ja edellytyksiä rat
STTK:n hallitus: Valtiovarainministeriön budjettiesitys on luokaton11.8.2025 14:42:17 EEST | Tiedote
STTK:n hallitus kritisoi valtiovarainministeriön budjettiesitystä luokattomaksi. – Ministeriön yhteensä miljardin euron leikkausesitykset kohdistuvat muun muassa kuntien valtionosuuksiin, koulutukseen ja osaamiseen, sosiaalialan järjestöihin ja yritystuista erityisesti merenkulkuun. Näiltä olisi kokonaan vältytty, jos kevään kehysriihessä ei olisi hövelisti kevennetty suurituloisten ja yritysten verotusta. Lisäksi olisi voitu uudistaa listaamattomien yritysten verotusta, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Ennakkoon valtiovarainministerin esiin nostamat yritystuet jäivät lopulta vähälle huomiolle. Niistä leikkaaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta tukien juustohöylämenettelyllä päästäisiin STTK:n mielestä alkuun. – Nyt leikkausten kärki osuisi merenkulkuun, mikä lisäisi merillä työskentelevien työttömyyttä, kun matkustaja-alukset mitä suurimmalla todennäköisyydellä liputettaisiin muihin maihin. On lisäksi ymmärrettävä, että ulosliputtaminen osuisi myös huoltovarmuuteen, mikä näinä turva
STTK: Koulutuskorvauksen poisto on uusi isku naisvaltaisten alojen työntekijöille1.7.2025 17:15:56 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee koulutuksen korvaamisesta annetun lain kumoamista. Koulutuskorvauksen poisto osuisi erityisen kipeästi naisvaltaisille aloille.
STTK:n hallitus antaa maan hallituksen puolivälitodistuksen arvosanaksi heikko9.6.2025 13:11:10 EEST | Tiedote
STTK:n hallitus antaa maan hallituksen puolivälitodistukseen sosiaaliturvan ja työlainsäädännön uudistamisesta arvosanaksi heikko. - Työelämää on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu nopeasti erittäin kehnolla valmistelulla. Vaikutusarvionti on ollut puutteellista, ja kolmikantavalmistelu lähinnä irvokasta näytelmää, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Hallituksen kevättodistukseen nelonen tulee myös tasa-arvon takapakista. - Tasa-arvoa heikentävät esimerkiksi vientimalli, määräaikaisuuksien ja henkilöperusteisen irtisanomisen perusteluiden väljentäminen, tehoton palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano ja lapsiperheiden etuuksien leikkaukset, Palola listaa. STTK:n hallituksen mielestä Suomeen luodaan nyt tulevaisuuden köyhälistö. - Kun leikataan etuuksia ja heikennetään palveluita, vaikutukset näkyvät viiveellä. Hyvinvointivaltion rakenteiden romutus on täydessä vauhdissa. STTK ihmettelee myös hallituksen poukkoilevaa talouspolitiikkaa. - Tänään tehdään tätä, huomenna kokeillaan jotain
STTK ei hyväksy työsopimusten määräaikaisuuksien helpottamista2.6.2025 12:05:13 EEST | Tiedote
Uudistus mahdollistaisi pysyvän työn teettämisen jatkuvilla, eri työntekijöiden kanssa tehtävillä määräaikaisilla työsopimuksilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme