Perheenyhdistämisessä ei saa viivytellä – erossaolo heikentää lasten hyvinvointia

Perheenyhdistämisen kokeneet perheet ovat joutuneet  olemaan erossa toisistaan kahdesta kymmeneen vuotta. Pitkä erossaoloaika vaikuttaa perhedynamiikkaan, vanhemmuuteen, lasten ja vanhempien suhteeseen sekä perheen kotoutumiseen. 

Tämä selviää Pelastakaa Lasten tänään  julkaisemasta selvityksestä ”Kuinka kauan pitää jatkaa näin?” – Pakolaistaustaisten perheiden kokemuksia perheenyhdistämisestä.Järjestö haastatteli selvitystä varten pakolaistaustaisia perheitä heidän kokemuksistaan perheenyhdistämisestä, sen vaikutuksista perheeseen ja perhe-elämään sekä heidän tuen tarpeestaan.  

Lapsilla ristiriitaisia tunteita perheenyhdistymisestä

Perheenyhdistämisprosessin pitkä kesto heijastuu lasten kokemuksiin ja tunteisiin perheen yhdistyessä.  Vaikka perheen yhdistyminen koettiin lähtökohtaisesti hyvänä asiana, se herätti myös ristiriitaisia tunteita lapsissa. Osa Suomeen muuttaneista lapsista ikävöi lähtömaahan jääneitä isovanhempiaan, jotka olivat olleet osa tiivistä tukiverkkoa pitkän odotuksen ajan.  Suhde perheenkokoajana toimineeseen vanhempaan oli ehtinyt etääntyä erossa olon aikana. 

"Tyttärelläni oli vaikeuksia,  koska hänen näkökulmastaan tämä mies [isä] oli tuntematon. Hänelle, hänen isoisänsä oli isä ja kaikki kaikessa --. Kesti noin kuusi kuukautta [tottua isään] --.", selvitykseen osallistunut vanhempi kertoo.

Tuen tarpeesta kysyttäessä perheet nostivat esille, ettei kotoutumiseen ollut riittävästi tukea tarjolla. Niin perheenkokoajat kuin myöhemmin Suomeen saapuneet perheenjäsenet kokivat kotoutumisen alkuvaiheen yksinäisenä. 

"Perheet kaipaavat kotoutumiseen lisää tukea sekä selvyyttä siihen, mitä kaikkia palveluita perheille on saatavilla niin viranomaisilta kuin järjestöiltäkin", Pelastakaa Lasten hankepäällikkö Venla Ryymin sanoo.

Erossaoloaikaa on lyhennettävä

Pelastakaa Lapset on huolissaan hallituksen muutosesityksestä ulkomaalaislakiin, jonka mukaan jatkossa perheenkokoajan pitäisi asua Suomessa kaksi vuotta ennen kuin hänen perheenjäsenensä voivat hakea perheenyhdistämistä. Muutosten myötä perheiden erossaolo pidentyisi entisestään.  

"Lapsen  etu on aina asetettava ensisijaiseksi, kun tehdään päätöksiä perheenyhdistämisestä, ja perheenjäsenten erossa olemisen tulee olla mahdollisimman lyhytkestoista. Kaksi vuotta on pitkä aika lapsen elämässä", Ryymin sanoo.

Toimituksille tiedoksi: 

• Aineistona selvityksessä on käytetty kymmentä arabiankielistä yksilöhaastattelua, jotka toteutettiin syksyllä 2024.  
• Selvityksessä viitataan erossaololla ajanjaksoon, joka alkaa perheenkokoajan lähtemisestä lähtömaastaan ja päättyy yhteiseen arkeen ja kotoutumiseen Suomessa. 
• Selvitys on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Kanava-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa pakolaistaustaisten perheiden myönteistä vanhemmuutta sekä vanhempien ja lasten hyvinvointia vertaistuen ja ryhmätoiminnan avulla.