Merja Kyllönen vaatii komissiolta Venäjän jäädytettyjen varojen vapauttamista Ukrainalle

Euroopan unionin alueella on jäädytettynä arviolta 250 miljardin euron arvosta Venäjän valtion varoja. Suurin osa näistä on Venäjän valtion joukkovelkakirjoja, ja merkittävä osa varoista on sijoitettuna belgialaisiin rahoituslaitoksiin.

– Yhdysvalloissa Ukrainan tukeminen on ajautunut poliittisen pelin välineeksi. EU:lla on viimeistään nyt velvollisuus ryhtyä vaikuttaviin toimiin. Jäädytettyjen varojen ohjaaminen Ukrainalle olisi mittaluokaltaan yhtä suuri kuin kaikki EU:n tähän mennessä antama taloudellinen ja sotilaallinen tuki yhteensä, Kyllönen sanoo. 

Kyllösen mukaan varojen käyttöönotto on ainoa keino, jolla Ukrainaa voidaan tukea riittävän voimakkaasti ja nopeasti ilman, että esimerkiksi kansalliset budjetit ovat hidasteena.

Kyllönen on jättänyt EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan selvitystä siitä, miten se aikoo vapauttaa jäädytetyt varat ja ohjata ne Ukrainalle. Jos komissio ei aio hyödyntää näitä varoja, sen on esitettävä vaihtoehtoiset ja yhtä merkittävät toimenpiteet Ukrainan tukemiseksi. Kyllösen laatiman kysymyksen allekirjoittivat 26 muuta europarlamentaarikkoa. Komission tulee vastata kirjalliseen kysymykseen kuuden viikon kuluessa.

– EU:n tuki Ukrainalle on ollut toistuvasti liian hidasta ja riittämätöntä. Sen on aika muuttua. Ukrainalle on turvattava varat, joilla se voi rakentaa puolustusteollisuuttaan, luoda työpaikkoja ja jälleenrakentaa infrastruktuuriaan, Kyllönen toteaa.

Jäädytettyjen varojen käyttöönottoa on viivytelty oikeudellisiin ja teknisiin haasteisiin vedoten. 

– Nämä kysymykset on otettava tietysti vakavasti. Uskon kuitenkin, että ratkaisut löytyvät, jos poliittista tahtoa riittää. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kansainvälisen oikeuden rikkomus, josta on seurattava konkreettisia sanktioita. Jäädytettyjen varojen vapauttaminen olisi vahva viesti siitä, että laittomalla sodalla on seurauksensa. Nyt tarvitaan päättäväisyyttä Ukrainan tukemisessa, Kyllönen kiteyttää.