Energiatalvi 2024–25: Sähkön huippuhinnat ja negatiiviset tunnit jäivät vähiin

Suomessa sähkö on ollut valtaosan ajasta halvempaa kuin Tukholmassa ja Oslossa marraskuusta 2024 alkaen. Keski-Euroopassa ja Virossa sähkö on ollut selvästi kalliimpaa kuin Suomessa. Viron hintaa nostaa Estlink 2 -kaapeliin kohdistunut tuhotyö joulupäivänä. Suomen hintaa kaapelirikko on vastaavasti laskenut, kun kysyntää on ollut vähemmän.  

Sähkön tuotanto on toiminut tasaisesti, pakkashuiput ovat jääneet mataliksi, ja sähkön hintavaihteluita tasaava liiketoiminta on alkanut leikata hintakuoppia. Sähkökattiloiden käyttö lämmityksessä on lisääntynyt tuntuvasti edellisiin lämmityskausiin verrattuna.

• Estlink 2 -kaapelin katkeaminen nosti nopeasti sähkön hintaa Virossa, samaan aikaan Suomessa se vaikutti hintaa alentavasti, kun tarjontaa oli viennin vähetessä enemmän, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Olimme myös onnekkaita, kovimmilla pakkasilla olemme myös tuoneet sähköä Virosta, mutta nyt talven pakkashuiput jäivät etelärannikolla alle 20 asteen, eikä tarvetta ollut.

Tammi-maaliskuussa sähkön tukkuhinta oli yli 30 senttiä kilowattitunnilta yhteensä viiden tunnin verran. Tammi-maaliskuussa yli kahdenkymmenen sentin tunteja oli yhteensä 50. Kaksikymmentä senttiä kilowattitunnilta vastaa 200 euroa megawattitunnilta. Kuluttajahintaan vaikuttavat lisäksi verot ja myyntiyhtiön marginaali. Nollahintaisia tai negatiivisen hinnan tunteja oli tammi-maaliskuun aikana vastaavasti 85. Korkeimpia hintoja leikkasi leuto talvi, siinä missä edellisen talven pakkasjakso oli kirein pitkään aikaan.

Ääriolosuhteiden vähäisyyden vuoksi huippuhinnat jäivät huomattavasti matalammiksi kuin edellisenä talvena. Kuluttajan kannalta vielä merkitsevämpi ero on keskihinnoissa. Talven 2023–24 viikkohintojen keskiarvo oli yli 72 euroa megawattitunnilta, kuluvana talvena keskiarvo jäi noin 45 euroon.

• Talvi oli leuto ja se on tasoittanut hintoja, mutta myös markkinat ovat toimineet hyvin, ja ne ovat alkaneet tasoittaa hintavaihteluita, jotka johtuvat vaihtuvan tuotannon osuuden kasvusta, Leskelä toteaa. – Hintavaihtelut avaavat mahdollisuuksia uudentyyppiselle liiketoiminnalle, ja se näkyy. Lisäksi kuluttajat osaavat yhä enemmän rytmittää sähkönkäyttöään sen mukaan mitä sähkö maksaa, ja tästä hyötyvät kaikki, Leskelä jatkaa.

Ydinvoimaa on tuotettu hieman vähemmän kuin edellisenä talvena, kun Olkiluoto kakkosta ajetaan vuosihuoltoihin asti varmuuden vuoksi vajaateholla roottorin vikaantumisriskin pienentämiseksi.

Tuonnin osuus on edelleen vähentynyt. Koska poikkeuksellisia kysyntähuippuja ei ole ollut, Estlink 2 -kaapelin katkaiseminen ei vaikuta merkittävästi tuontitilastoihin, vaan ainoastaan vientiin. Kaapelirikkoa lukuunottamatta sekä sähköntuotanto että sähkönsiirto ovat Suomessa toimineet läpi talven ilman merkittäviä häiriöitä, ydinvoima mukaanlukien.

Tuulivoiman tuotanto on tammi-helmikuun osalta kasvanut maltillisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Tuulivoimalla tuotettiin reilu neljännes käytetystä sähköstä. Vaikka talvi nostaa lämmön tuotannon yhteydessä tuotetun sähkön määrää, sen osuus jäi yhä selvemmin tuulivoiman alapuolelle, noin seitsemääntoista prosenttiin. Ydinvoiman ja vesivoiman osuudet vuoden 2025 ensimmäisinä kuukausina olivat lähes samat kuin edellisenä talvena, ydinvoiman 36 % ja vesivoiman 14 %.

• Tuotanto on vastannut kysyntään hyvin, samaan aikaan kun riippuvuutemme tuonnista on vähentynyt entisestään. Ydinvoimalaitokset ovat tuottaneet hyvin tasaisesti – juuri siksi niitä huolletaan, että ne toimivat luotettavasti silloin kun tarve on suurin, Leskelä toteaa. – Tärkeintä on se, että olemme oppineet toimimaan aika perustavanlaatuisesti muuttuneiden sähkömarkkinoiden kanssa, kun verrataan nykyistä tilannetta Venäjän käynnistämää hyökkäyssotaa edeltäneeseen maailmaan. Sähkö on lähes päästötöntä, edullista, ja sitä on riittävästi.