Pk-yritysten kyky innovoida on vahvasti sidoksissa johtajien oppimiseen ja päätöksentekotaitoon

Yritysten innovatiivisuutta ja uudistumista edistävien kyvykkyyksien tärkeys on korostunut epävarmassa maailmanajassa, jossa toimintaympäristö voi muuttua nopeasti. Kuitenkin se, miten erilaiset kyvykkyydet muodostuvat yrityksissä, on jäänyt tutkimuksissa vähäiselle huomiolle.

Jotta yritysten kyvykkyyksien muodostumista voitaisiin selittää paremmin, tutki Jutta Mäkipelkola strategisen johtamisen väitöskirjassaan, miten elintarvikealalla toimivien pk-yritysten toimitusjohtajat vaikuttavat organisaationsa kyvykkyyksien kehittymiseen. Hän tarkasteli tutkimuksessa sekä operationaalisia kyvykkyyksiä, kuten tuotteiden suunnittelua ja valmistamista, että dynaamisia kyvykkyyksiä, kuten toiminnan uudistamista uuden tiedon hankkimisen ja hyödyntämisen keinoin.

– Tutkimuksessa tunnistettiin kolme johtamisen mekanismia – oppiminen, reflektointi ja linjaaminen – jotka selittävät vahvasti kyvykkyyksien kehittymistä pk-yrityksissä. Näillä viitataan muun muassa johtajien kykyyn oppia, avoimuuteen uuden oppimista kohtaan sekä kykyyn paitsi yhteensovittaa opitut asiat yrityksen missioon ja resursseihin, myös päättää uusista linjauksista. Tunnistetuilla johtamisen mekanismeilla oli merkittävä rooli kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa yrityksissä, joita yhdisti innovatiivisuus ja uudistumiskyky, 9. huhtikuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Mäkipelkola kertoo.

Innovatiivisilla yrityksillä on kokeilukulttuuri ja laajat verkostot

Mäkipelkolan väitöstutkimuksessa annetaan pk-yritysten johtajille suosituksia kyvykkyyksien rakentamiseen liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Tärkeiden manageriaalisten mekanismien ja johtajilta vaaditun osaamisen ohella tutkimus paljastaa, millainen toimintakulttuuri tukee innovaatioita sekä millaisella verkostolla johtajat saavat uudistusta aikaan.

– Innovatiivisissa yrityksissä on lupa kokeilla ja oppia myös erehdyksen kautta ja toimitusjohtaja on läsnä sekä helposti lähestyttävissä. Johtajilla on muun muassa vahva kuva yrityksen missiosta, resursseista ja arvoketjuista sekä hyvät taidot tuote- ja palvelukehittämisessä. Myös johtajien kyky hakeutua innovatiiviseen seuraan ja rakentaa verkostoja luo pohjaa kyvykkyyksien kehittämiselle, Mäkipelkola sanoo.

Tutkimusaineistonaan Mäkipelkola käytti 36 yksilöhaastattelua, jotka toteutettiin vuosien 2014–2022 aikana. Haastatteluihin osallistui neljän elintarvikealan pk-yrityksen asiantuntijoita ja toimitusjohtajia.

Väitöskirja

Mäkipelkola, Jutta (2025) Managerial mechanisms in forming ordinary and dynamic capabilities in SMEs – a longitudinal critical-realist study. Acta Wasaensia 555. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Väitöstilaisuus

KTM Jutta Mäkipelkolan väitöstutkimus ”Managerial mechanisms in forming ordinary and dynamic capabilities in SMEs : a longitudinal critical-realist study” tarkastetaan keskiviikkona 9.4.2025 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: 
https://uwasa.zoom.us/j/67547593140?pwd=NwYieofIEmhlW0uoK6qgPqB7473h4K.1
Password: 377326

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Associate Professor Charlotta Sirén (University of St.Gallen) ja kustoksena professori Annika Laine-Kronberg (Åbo Akademi).

Lisätiedot

Jutta Mäkipelkola, puh. +358 50 545 2932, jutta.makipelkola@gmail.com

Jutta Mäkipelkola on syntynyt vuonna 1982 Seinäjoella. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopiston johtamisen laitokselta vuonna 2005. Tänä päivänä Mäkipelkola asuu Kangasalla ja työskentelee HR-erikoissuunnittelijana Tampereen ammattikorkeakoulussa.