JHL julkaisi kuntamittariston: Helsinki on Suomen ykköskunta, muut mitalisijat Lappiin

Suomen väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, mutta myös pienet kunnat voivat menestyä vertailussa monilla mittareilla. Tieto selviää Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n julkaisemasta kuntamittarista, jonka on toteuttanut Aula Research.

Helsinki oli ensimmäisen vuoden vertailun kärkipaikalla, sijoilta kaksi ja kolme löytyvät Kittilä ja Sodankylä.

Kunta	Kokonaisarvosana
Helsinki	8,5
Kittilä	8,4
Sodankylä	8,2
Riihimäki	8,1
Eurajoki	8,0
Koski Tl	8,0
Sipoo	8,0
Naantali	8,0
Vaasa	8,0
Rovaniemi	7,9

Lähde: JHL:n kuntamittari 2025

Kuntamittarin avulla seurataan Suomen kuntien kehitystä laajasti eri osa-alueiden kautta. Mittarin tiedot on kerätty Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen tilastoista sekä vuosittain toistettavasta JHL:n jäsenkyselystä.

Seurattavat osa-alueet liittyvät eri tavoin talouteen, väestöön, työelämään ja demokratiaan. Tarkka listaus käytetyistä tietolähteistä löytyy tiedotteen lopusta sekä JHL:n verkkosivuilla julkaistun mittariston sivulta 1.

Mittari on jatkoa syksyllä 2024 julkaistulle, alueellista kehitystä käsittelevälle selvitykselle. Se asettuu osaksi JHL:n monivuotista tulevaisuustrendityötä, jossa kartoitetaan yhteiskunnan muutosilmiöitä erityisesti työelämän ja JHL:n alojen kannalta.

– Mittaristo konkretisoi sitä, miltä suomalainen kuntakenttä näyttää. Päivittyessään se valottaa, miten kunnat kehittyvät vuodesta toiseen. Mittarissa on erityistä se, että se sisältää myös JHL:n jäsenten arvioita omasta työelämästään ja työkyvystään, erityisasiantuntija Anna Korpikoski kuvailee.

Mittarissa kehityksen eri osa-alueille on annettu arvosana asteikolla 1–10. Mitä korkeammalle kunta yltää eri teemojen kohdalla, sitä suuremmaksi sen kokonaisarvosana muodostuu.

– Kuntamittari vertailee kuntia tavallisen työntekijän näkökulmasta. Minkälaista elämän- ja työelämän laatu on, mikä on työttömyysriski tai talouden kestävyys. Vaikka Helsinki on kärjessä, seuraavilla sijoilla on hyvinkin erilaisia kuntia eri puolilta Suomea. Kuntakentässä tapahtuu siis hyviä asioita monissa paikoissa erityisasiantuntija Samuli Sinisalo valottaa.

Mittari päivittyy vuosittain tuoreilla tiedoilla. Ensimmäinen mittari koostuu pitkälti vuoden 2023 tilastoaineistoista, joten kuntien seuranta alkaa sote-uudistuksen jälkeisestä tilanteesta.

– Alueellinen kehitys vaikuttaa Suomen kuntakenttään, josta tehdäänkin useita erilaisia vertailuja. JHL:n kuntamittarin lisäarvo tulee siitä, että kuntien tilanne on indeksoitu vuoden 2023 lähtötilanteeseen. Tilanteen kehitystä on mahdollista seurata pitkällä aikavälillä suhteessa omaan historiaan, ei niinkään vertailla muihin kuntiin, erityisasiantuntija Samuli Sinisalo kertoo.

Mittarin on JHL:n toimeksiannosta toteuttanut Aula Research.

Lisätiedot:

erityisasiantuntija Anna Korpikoski 050 304 3858
erityisasiantuntija Samuli Sinisalo 040 7050 398

Alueellisen kehityksen kuntamittarin osa-alueet

Kuntatalous: Kuntakonsernin tilikauden tulos vähennettynä valtionosuudet suhteessa kunnan asukaslukuun (Kuntaliitto 2023: Kuntien ja kuntakonsernien talouden tunnuslukuja)

Kunnan vakavaraisuus: Kunnan kertynyt yli- tai alijäämä asukasta kohden (Kuntaliitto 2023: Kuntien ja kuntakonsernien talouden tunnuslukuja)

Yritystalous: Kunnan alueella toimivien yritysten toimipaikkojen liikevaihto suhteessa kunnan asukaslukuun (Tilastokeskus 2023: Yritysten toimipaikat kunnittain)

Palvelutuotannon tehokkuus: Kuntien palvelutuotannon nettokäyttökustannukset eri palvelusektoreilla (sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus ja yhdyskuntapalvelut) suhteessa kunnan asukaslukuun (Kuntaliitto 2023: Kuntien palvelutuotannon nettokäyttökustannukset)

Työntekijöiden riittävyys: Kuntasektorin työntekijät ja työntekijät terveys- ja sosiaalipalveluissa suhteessa kunnan asukaslukuun  (Tilastokeskus 2023: Alueella tvössäkäyvät)

Riski työttömyydestä: Työttömyysaste kunnassa (Tilastokeskus 2023: Tunnuslukuja työssäkäyntitilastosta alueittain)

Työkykykokemus: Kysymys JHL:n jäsenkyselyssä: "Kuvitellaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut arvosanan 10. Minkä arvosanan  asteikolla 1 - 10 antaisit työkyvyllesi tällä hetkellä?" Kunnista, joista oli alle 5 vastausta, käytettiin maakunnan keskiarvoa.

Työelämäkokemus: Kysymys JHL:n jäsenkyselyssä: "Kuvitellaan, että työelämäsi laatu on parhaimmillaan saanut arvosanan 10. Minkä  arvosanan asteikolla 1 - 10 antaisit työelämäsi laadulle tällä hetkellä?" Kunnista, joista oli alle 5 vastausta, käytettiin maakunnan keskiarvoa.

Väestönkehitys: Väestön prosentuaalinen kokonaismuutos kunnassa (Tilastokeskus 2023: Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain)

Hoivasuhde: Työikäisten (18-70-vuotiaat) määrä suhteessa alle 18-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden määrään kunnassa (Tilastokeskus 2023: Väestö alueittain)

Demokratia: Kahden edellisen kunta- ja eduskuntavaalin äänestysprosentti kunnassa (Tilastokeskus 2023: Äänestystiedot eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa)

Näillä osa-alueilla jokaiselle kunnalle on annettu arvosana välillä 1-10. Mitä korkeampi arvosana kunnalla on, sitä paremmin kunta pärjää tällä osa-alueella. Poikkeuksena osa-alueella Riski työllisyydestä korkeampi arvosana kertoo, että kunnassa on matala työttömyysprosentti verrattuna muihin kuntiin.

Osa-alueiden arvosanat on laskettu siten, että kunnan tieto on jaettu kaikkien kuntien keskiarvolla. Poikkeuksena väestön kehityksen osa-alueella kunnan tieto on jaettu kuntien mediaanilla. Tämä luku on puolestaan asetettu 1-10 skaalalle siten, että kaikkien kuntien keskiarvoksi kyseisellä osa-alueella muodostuisi noin 7 tai 8 osa-alueesta riippuen.