Erityisesti nuoret ja lapsiperheet arvostavat kuntien nuorisopalveluita

Viimeisimmän mittausvuoden 2024 keskiarvo oli asteikolla 1–5 mitattuna 3,51, mikä jatkaa aiempaa vakaata kehitystä. Vuonna 1996 keskiarvo oli vielä piirun verran kriittisen arvon 3,0 alapuolella, eli nuorisopalveluihin suhtauduttiin pikemmin hieman kriittisesti kuin myönteisesti. Vielä 2000-luvun alussakin lukema oli vain hieman yli 3,0, joten tyytyväisyys on selvästi kasvanut vuosien varrella.

Erityisesti nuorisopalveluista omakohtaista käyttökokemusta omaavat kuntalaiset arvioivat nuorisopalveluja myönteisesti. Vuoden 2024 kyselyssä käyttäjien antama arvosana oli 3,82, mikä on merkittävästi korkeampi kuin ei-käyttäjien arvio 3,39.

"On hienoa nähdä, että nuoret ja lapsiperheelliset arvostavat palveluita ja kokevat niiden tarjoavan tukea ja mahdollisuuksia arjessa. Tämä kertoo siitä, että palvelut vastaavat vähintään kohtuullisen hyvin kohderyhmänsä tarpeisiin", Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Tyytyväisyydessä on eroja erityisesti eri kotitaloustyyppien välillä. Erityisen myönteisesti nuorisopalvelut arvioivat yhden aikuisen kotitaloudet, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi (3,81). Myös kahden aikuisen kotitaloudet, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, arvostavat palveluita. Lisäksi nähdään, että naiset ovat tyytyväisempiä nuorisopalvelujen hoitoon kuin miehet ja ruotsinkieliset hieman tyytyväisempiä kuin suomenkieliset.

Pienemmissä kunnissa nuorisopalveluiden hoitoon ollaan aiempaa tyytyväisempiä

Erikokoisten kuntien tulosten tarkastelusta selviää, että alle 10 000 asukkaan kunnissa ollaan aiempaa tyytyväisempiä nuorisopalveluiden hoitoon. Tyytyväisimpiä nuorisopalveluihin ollaan 5 000–10 000 asukkaan kunnissa, joissa tyytyväisyysarvio nousi 3,69:ään.

Kuntalaisten arviot nuorisopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat merkittävässä yhteydessä palvelujen hoitoa koskeviin arvioihin.

Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa tyytyväisyys on sen sijaan hieman laskenut.

Suurten kaupunkien muita kuntia kriittisemmät arviot voidaan katsoa ainakin osittain johtuvan nuorisopalveluihin kohdistuvista suuremmista odotuksista ja vaateista.

"Kuntien nuorisopalvelut ovat lähellä nuorten jokapäiväistä arkea ja mahdollistavat heidän kasvun ja kehityksen tukemisen. Nuorisopalvelut ovatkin tärkeä osa tätä työtä – hyvinvoivat nuoret ovat sijoitus tulevaisuuteen”, Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere sanoo.

Uusin Valtion nuorisoneuvoston Nuorisobarometri tukee Kuntalaistutkimuksen tuloksia ja osoittaa, että nuoret pitävät myös itse näitä palveluita arvossaan.

Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa 

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea. 

Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024 

Ennen vaaleja kerromme kuntapalvelukohtaisia tietoja 

Ennen kuntavaaleja jaamme kuntapalvelukohtaisia kuntalaistutkimuksen tilastoja ja tarkkoja tietoja siitä, miten kuntalaiset kokevat arjen kuntapalvelut. Tästä voit lukea jo ilmestyneet tiedot kulttuuripalveluista, varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, liikuntapalveluista sekä ammatillisesta koulutuksesta. Sarjassa on tulossa vielä tietoa kansalaisopistoista.  

Nuorisotyöstä myös Valtion nuorisoneuvoston Nuorisobarometrista

Juuri julkaistussa Valtion nuorisoneuvoston Nuorisobarometrissä (2024) on selvitetty myös nuorisotyötä. Nuorisobarometristä löytyy esimerkiksi tietoa siitä miten tärkeänä nuoret näkevät eri nuorisotyön palvelut.

Lisätietoja

Marianne Pekola-Sjöblom

Tutkimuspäällikkö
+358 9 771 2504
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi

Elsa Mantere

Liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija
+358 9 771 2226
Elsa.Mantere@kuntaliitto.fi