VATT:in selvitys osoittaa: Perintö- ja lahjavero vähentää perheyritysten investointeja

VATT:in raportissa todettu perintö- ja lahjaveron vaikutus perheyritysten investointeihin on Perheyritysten liiton selvitysten mukaan merkittävä. Perheyrityksissä on Taloustutkimuksen kanssa tekemän kyselyn perusteella viisi miljardia euroa odottamassa perintöverojen maksua. 

”Nämä puskureissa odottavat viisi miljardia perheyritykset käyttäisivät kertomansa mukaan mieluimmin investointeihin (70 prosenttia) tai yritysostoihin (25 prosenttia). Olisi harmittavaa olla vapauttamatta näitä varoja Suomen talouskasvun kiihdyttämiseksi”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen arvioi. 

Hänen mukaansa VATT:in selvitys keskittyy tutkimaan kansainvälisissä vertailuissa perintö- ja lahjaveron vaikutusta kasvuun. ”Kysymyksenasettelu on ymmärrettävä, mutta katsomme Perheyritysten liitossa asiaa pidemmällä aikavälillä ja laajemmin. Kyse on isommasta rakenteellisesta asiasta - Suomen pääomahuollosta, kotimaisten pääomien hyödyntämisestä ja saatavuudesta sekä pääomamarkkinoiden toimivuudesta”, Vanhala-Harmanen jatkaa. 

VATT:in selvityksessä epäillään, että perintöverosta luopumisen aiheuttaisi lukkiutumisvaikutuksen eli veron poiston myötä kannustin myydä perheyritys perheen ulkopuoliselle vähenisi. Vanhala-Harmanen ei allekirjoita tätä. ”Yrityksen omistuksen lukkiutumisella ei ole Suomessa yhtä negatiivisia vaikutuksia kuin ulkomailla. Haitallisempaa taloudellemme on kotimaisen omistuksen valumisella ulkomaille. VATT:in aineiston mukaan yrityksen siirtyminen perheen ulkopuoliselle omistajalle parantaa yrityksen tulevaisuuden kasvunäkymiä. Tästä olen vahvasti eri mieltä”, hän sanoo. ”Maailmalla tämä VATT:in lukkiutumisvaikutuksen negatiivinen näkymä saattaa mahdollisesti toteutuakin, mutta meillä, pääomaköyhässä Suomessa, asetelma yrityskauppojen jälkeen on toinen. Jos suomalainen perheyritys päätyy myytävien listalle, ostajakandidaatti löytyy lähes aina ulkomailta”, hän painottaa. 

Vanhala-Harmanen sanoo, että jos yritykselle povataan ulkomaiselle omistajalle toteutetun yrityskaupan jälkeen parempaa tulevaisuutta, se ei tarkoita sitä sen enempää yrityksen suomalaisille työpaikoille kuin valtion verotuloille. ”Tällaisen yrityskaupan jälkeen kohdeyhtiön pääkonttoritoiminnot ja päätöksenteko muuttaisivat emoyhtiöön ulkomaille. Samalla menetettäisiin yrityksen parhaiten palkatut ja tuottavimman työpaikat. Lukkiutumisvaikutuksen sijaan saamme Suomeen tytäryhtiötalouden, jossa ei tulla jatkossa työllistämään koulutettua nuorisoamme innostavalla tavalla.”

Vanhala-Harmanen epäilee, että jos perheyrityksiä myydään ulkomaisille omistajille, työpaikkojen lisäksi yrityskaupoissa menetetään merkittävät verotuotot, kun suomalaisen yhtiön tekemä tulos siirretään verovapaasti eri järjestelyillä emoyhtiöön.

”Perheyrityksissä piilevä kasvu pitää pikaisesti saada käyntiin. Perheyritysten toimintaedellytyksillä on merkittävä vaikutus koko Suomen talouskehitykseen, sillä Suomen kaikista työnantajayrityksistä 70 prosenttia on perheyrityksiä. Sillä, mikä näiden yritysten kyvykkyys on investoida ja työllistää, on keskeinen vaikutus koko Suomen asuttuna ja työllistettynä pitämiselle”, hän sanoo.