Kolme miljoonaa rajapyykkiä epätarkasti kartalla – epäselvät tapaukset ratkeavat rajankäynnissä

Suomessa on 1700-luvulta alkaen kannettu metsiin ja tonttien kulmille kiviä, betonia, metallia ja puupaaluja rajojen merkiksi. Tähän päivään mennessä rajapyykkejä on kertynyt noin 12 miljoonaa. Samalla kun rajapyykki on laitettu paikalleen, on se myös mitattu ja piirretty kartalle. Aikoinaan mittaukset tehtiin ketjua tai nauhaa perässä vetäen. Kartta kattoi vain mitatun alueen, ei koko Suomea. Modernin, tarkkaan mittaukseen pystyvän mittalaitteen maanmittari sai työkalukseen vasta noin 20 vuotta sitten.

– Vanhojen mittausten tietoja on pyritty parantamaan monin eri keinoin. Silti Suomessa on yhä noin kolme miljoonaa rajapyykkiä, joille ei ole määritetty tarkkaa sijaintia. Näistä rajapyykeistä useat on mitattu viimeksi yli sata vuotta sitten, kertoo palvelupäällikkö Panu Karhu Maanmittauslaitoksesta.

Rajapyykki määrää rajan paikan

Keväällä suunnitelmissa saattaa olla uuden vajan rakentaminen pihaan tai mökkitontin omistuksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Silloin voi olla tarpeen etsiä rajapyykit, jotka osoittavat tontin rajat.

– Jos rajapyykit ovat paikoillaan ja tiedät niiden sijainnit, ei huolta ole. Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja. Epätarkkoja rajapyykkejä mitataan tarkoiksi aina kun paikalle osuu maanmittaustoimitus, mutta nopeasti kaikkia rajoja ei tarkoiksi saada. Maanmittauslaitos laittaa paikalleen vuosittain noin 50 000 uutta rajapyykkiä, Panu Karhu sanoo.

Jos huomaat tonttisi rajoissa kartalla karkean virheen, voit antaa palautetta helposti Karttapaikan palautetyökalun avulla. Työkalussa pystyt suoraan osoittamaan kartalta kohdan, jota palaute koskee.

Puhelimesta apua rajojen tarkasteluun mutta varauksella

Nykyaikainen puhelin pystyy paikantamaan käyttäjän sijainnin, ja karttasovellukset kertovat rajojen paikan. Avoimella paikalla, kuten pellolla, puhelin tai vastaava paikannuslaite näyttää sijainnin muutaman metrin tarkkuudella. Synkässä metsässä tai rakennusten keskellä näkyvyys taivaalla oleviin satelliitteihin on huonompi, ja tarkkuuskin voi olla kymmeniä metrejä.

Karttasovelluksesta saa hyvää apua rajan etsimiseen, mutta sen näyttämään tietoon pitää suhtautua varauksella. Puhelimen näyttämä sijainti voi siis olla kymmeniäkin metrejä väärin. Kun raja voi olla väärin myös kartassa, saattaa rajan tai rajapyykin etsijä olla reilustikin väärässä paikassa. Ammattilaisten käyttöön tarkoitetuilla laitteilla sijainti pystytään mittaamaan muutaman sentin tarkkuudella.

Entä jos kiinteistön rajat kaipaavat selvittämistä?

Jos rajan paikka ei ole tiedossa tai rajaa ei löydy, voi avuksi pyytää maanmittaria hakemalla rajankäyntiä Maanmittauslaitoksesta. Maksullisessa rajankäynnissä selvitetään rajan paikka ja tarvittaessa uusitaan kadonneet rajapyykit.

– Naapurin kanssa on hyvä keskustella ennen rajankäynnin hakemista, jos se vain on mahdollista. Naapurilla voi olla tieto rajan tai rajapyykin paikasta, Karhu sanoo.

Maanmittauslaitoksen lisäksi rajankäyntejä tekevät suurimmat kunnat omilla asemakaava-alueillaan.

Lisätietoja

Palvelupäällikkö Panu Karhu, +358 40 037 8628, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi