Finnvera: Trumpin tullishokki isoin pitkään aikaan, mutta paniikkimielialakin on vaarallista – Näin vientiyritys voi suojautua riskeiltä ja vaikutuksilta
Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

- Tullit ovat myrkkyä tehokkaille arvoketjuille, eikä Trumpin päätöksissä itsessään ole mitään hyvää taloudelle. Uskon silti, että ne eivät käännä talouden näkymää pakkaselle, kun samaan aikaan Eurooppa on Saksan johdolla heräämässä ja suomalaisten yritysten näkymät muilta osin kirkastumassa, toimitusjohtaja Juuso Heinilä sanoo.
Heinilän mukaan pk- ja midcap-yritysten kasvuhalun herääminen näkyy Finnveran rahoituskysynnän kasvuna alkuvuonna viennin rahoituksen vetämänä. Samoin suurten vientikauppojen rahoitusaihioita maailmalla on etenemässä.
Mahdollisuuksia aukeaa uusilta markkinoilta ja uusista arvoketjuista – riskeiltä suojautuminen tärkeää
On mahdollista, että kauppavirrat muuttuvat ja kysyntä ja tarjonta kasvavat muilla markkinoilla. Nyt myyjillä on mahdollisuus löytää tuotteilleen uusia ostajia. Euroopassa mahdollisuuksia avaavat esimerkiksi puolustus- ja turvallisuusteknologian nousu ja Saksan investoinnit infrastruktuuriin. Heinilän mukaan Euroopassa katse kannattaa myös kääntää esimerkiksi Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, joista jälkimmäisen kanssa EU solmi viime vuonna Mercosur-sopimuksen kaupan esteiden vähentämiseksi.
- Kun epävarmuus kasvaa, vientiyritysten kyky päästä kiinni uusiin markkinoihin ja arvoketjuihin korostuu. Esimerkiksi kansainväliset suuret infrastruktuuri-investoinnit niin sanotun EPC-toimittajamallin kautta avaavat mittavia vientimahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla. Autamme yrityksiä pääsemään mukaan näihin yhteistyössä Team Finland -kumppaneiden kanssa, sanoo Heinilä.
Viennin riskit voivat kasvaa uusien markkinoiden myötä, mutta myös siten, että tullipolitiikka voi ajaa suomalaisten viejien ulkomaisia asiakkaita vaikeuksiin. Vientiyritysten kannattaa selvittää asiakkaidensa riippuvuudet Yhdysvalloista.
- Viennin riskeiltä suojautumisen esimerkiksi luottovakuutusten avulla pitäisi viimeistään nyt olla jokaisen viejän käytössä. Kehittyvillä markkinoilla luottovakuutusten ja muiden viennin rahoituskeinojen käyttö korostuu selvästi Pohjois-Amerikkaa enemmän.
”Neljän vuoden päästä maailma näyttänee erilaiselta”
Nyt nähty tullishokki on niin iso, ettei vastaavaa ole nähty pitkään aikaan. On selvää, että negatiiviset vaikutukset iskevät tuntuvasti myös Yhdysvaltain omaan talouteen. Pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan inflaatio kiihtyy Yhdysvalloissa ainakin tulevan vuoden ajan, jossain määrin ehkä pidempäänkin.
- Tullit ovat Trumpin lempilapsi. Neljän vuoden päästä maailma näyttänee erilaiselta. Yritykset ehkä vain joutuvat nöyrtymään, vyöryttävät hintoja kuluttajille ja kärvistelevät tämän ajan yli. Toisaalta pitkissä teollisissa investoinneissa aikajänne on niin pitkä, että vaikutukset tulevat epävarmuuden ja kannattavuuden kautta, mutta eivät kauheasti muuta projekteja, joissa lapio on jo maassa, Kotamäki arvioi.
Lisää aiheesta:
Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE: Trump muutti pelin - Tarvitseeko Suomen vienti uudet valtit? ke 9.4.2025 klo 9-10. Mauri Kotamäen juontamassa webinaarissa mukana Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, vieraileva tutkija Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista.
Ilmoittaudu webinaariin tästä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2576
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveraa ohjaava lainsäädäntö uudistui – Uusi laki mahdollistaa joustavan ja nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin30.12.2025 14:46:35 EET | Tiedote
Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.
Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia, mutta yritysten investoinneille paras hetki on nyt – Mallia voi ottaa “epäreilusta vertailukohteesta” Ruotsista tai kotimaassa Lapista29.12.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Suomen talous hakee vuoteen 2026 vauhtia muiden euromaiden takaa. Talouskasvun vajoaminen hyvän alkuvuoden jälkeen selvästi miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä oli pettymys, mutta epävarmuudesta huolimatta optimismi on perusteltua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yritysten kannalta käsillä on vuosikymmenen paras hetki investoida, kun inflaatio- ja korkonäkymät ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja kun yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia ja taloudellisesti vahvoja. Investointien ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, että Suomi pääsee kiinni ennustettuun kasvuun. Ruotsin investointiasteella suomalaiset yritykset olisivat investoineet 2000-luvun aikana 100 miljardia euroa nykyistä enemmän, Kotamäki laskee. Suomessa on yksi alue, joka kulkee investoinneissa vastavirtaan: Lappi.
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?20.11.2025 14:02:20 EET | Tiedote
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

