Tutkimus: Työmatkapyöräily edistää työkykyä niin merkittävästi, että tapaturmariski jää kakkoseksi
8.4.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että työmatkapyöräily kannattaa kohonneesta tapaturmariskistä huolimatta. Säännöllinen pyöräily voi vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa koettua työkykyä ja terveyttä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.4.2025
Työterveyslaitoksen hankkeessa tutkittiin kuntatyöntekijöiden työmatkatapoja ja niiden yhteyksiä koettuun terveyteen, työkykyyn sekä rekisteriperusteisiin sairauspoissaoloihin ja työmatkatapaturmiin.
– Havaitsimme tutkimuksessa, että työmatkan taittaminen aktiivisesti jalan tai pyöräillen – myös yhdistettynä joukkoliikenteen käyttöön – kasvattaa työmatkatapaturmariskiä autoiluun verrattuna, kertoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Työmatkatapaturman riski on suurin työmatkapyöräilyssä
Päivittäin tai lähes päivittäin työmatkansa käveleville sattui eniten työmatkatapaturmia suhteessa kuljettuihin kilometreihin. Henkilötyövuosiin suhteutettuna eniten tapaturmia sattui päivittäin työmatkansa pyöräileville. Matkan pidentyessä tapaturman riski kasvoi pyöräilijöillä enemmän kuin kävelijöillä.
- Työmatkansa ympäri vuoden pyöräileville arvioitiin sattuvan sataa henkilötyövuotta kohden keskimäärin 2,8 työmatkatapaturmaa enemmän kuin autoilijoille.
- Aktiivisimmille pyöräilijöille sattui työmatkakilometreihin suhteutettuna arviolta keskimäärin 2,5 työmatkatapaturmaa enemmän sataa henkilötyövuotta kohden verrattuna ei lainkaan pyöräileviin.
- Suurin työmatkatapaturman riski suhteutettuna työmatkakilometreihin oli kävelijöillä. Tämä johtunee osin siitä, että kävelijöiden työmatkat ovat lyhyitä verrattuna muita työmatkatapoja käyttäviin.
– Kaiken kaikkiaan työmatkan kulkeminen pyörällä, etenkin talvikelillä, näyttäisi lisäävän työmatkatapaturmien riskiä, Ervasti sanoo.
Säännöllinen työmatkapyöräily parantaa työkykyä
Tutkimuksen mukaan lisääntynyt ja säännöllinen työmatkaliikunta on yhteydessä parempaan koettuun terveyteen sekä työkykyyn. Lisäksi aktiivisimmilla pyöräilijöillä arvioitiin olevan jopa 531 sairauspoissaolopäivää vähemmän sataa henkilötyövuotta kohden verrattuna passiivisiin työmatkaajiin.
Verrattaessa pyöräilijöiden suurempaa työmatkatapaturmariskiä heidän pienempään sairauspoissaoloriskiinsä, pyöräilyn hyödyt näyttäisivät ylittävän haitat, eli tapaturmista johtuvat lyhyet työkyvyttömyysjaksot.
Hyötyjen saaminen näyttäisi edellyttävän kuitenkin säännöllistä ja suhteellisen kuormittavaa työmatka-aktiivisuutta.
– Satunnaiset työmatkapyöräilyt tai lyhyet kävelymatkat eivät tuottaneet samanlaista hyötyä. Sen sijaan säännöllinen työmatka-aktiivisuus, erityisesti pyöräily, näyttää tuottavan terveys- ja työkykyhyötyä, vaikka otetaan huomioon kohonnut työmatkatapaturmariski, sanoo tutkija Essi Kalliolahti Työterveyslaitoksesta.
Aktiivisia työmatkatapoja kannattaa tukea
Terve ja työkykyinen väestö vähentää terveydenhuollon kuormitusta sekä sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia, mikä hyödyttää sekä työnantajia että yhteiskuntaa laajemminkin.
Työnantajien kannattaa rohkaista työntekijöitään säännölliseen työmatka-aktiivisuuteen, erityisesti pyöräilyyn, tarjoamalla kannustimia ja resursseja.
– Turvallisuus ja kunnolliset varusteet on syytä huomioida, jotta saavutettu työkykyhyöty ei vesity vakavaan tapaturmaan. Pyöräilykypärä on varusteista kaikkein tärkein kelistä riippumatta ja talvikelillä esimerkiksi nastarenkaiden avulla voidaan vähentää tapaturmariskiä, Kalliolahti sanoo.
Tutkimuksen tulokset kannustavat myös sellaiseen kaupunkisuunnitteluun, joka edistää työmatkapyöräilyä ja parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta. Kävely ja pyöräily ovat kestäviä kulkutapoja. Niiden osuutta kasvattamalla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä ja parantaa kaupunkien ilmanlaatua.
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
- Essi Kalliolahti, tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 304 7821, essi.kalliolahti@ttl.fi
Tutkimus
- Tutkimuksen loppuraportti Julkarissa
- Lisätietoa hankkeesta
- Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme