EVA: Suomalaisten usko peruskouluun murenee – järjestystä ja kännykkäkieltoa vaaditaan laajalla rintamalla

Huolta herättävät erityisesti koulun järjestyksen puute, älypuhelimien häiritsevä käyttö opetuksen aikana sekä osin myös kokemus siitä, ettei koulu riittävästi kehitä oppilaiden luovuutta ja oma-aloitteisuutta.

Jopa 80 prosenttia suomalaisista kannattaa kännyköiden käytön kieltämistä kouluissa, ja vielä useampi (86 %) antaisi opettajille nykyistä enemmän valtaa ja keinoja pitää yllä järjestystä.

”Viesti on selvä: suomalaiset vaativat kouluihin takaisin kuria ja järjestystä. Koulussa pitäisi sada keskittyä oppimiseen. Kurittomuus ja häiriökäyttäytyminen pitäisi saada kitkettyä kouluarjesta antamalla opettajille järeämpiä keinoja puuttua sellaiseen”, toteaa EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Neljä kymmenestä (40 %) suomalaisesta katsoo, että peruskoulu tuottaa lähinnä tasapäisiä keskinkertaisuuksia, joilta puuttuu luovuus ja oma-aloitteisuus. Tämä on 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2017 mittauksessa. Toisaalta 42 prosenttia on eri mieltä koulujärjestelmän tasapäistävyydestä. Tasapäistävyyden kritiikki painottuu erityisesti kokoomukseen ja perussuomalaisten kannattajiin.

Suomalaisten näkemykset kouluvalinnasta jakaantuvat, sillä 38 prosenttia sallisi oman peruskoulun vapaan valinnan kunta- tai koulupiirirajoista riippumatta, mutta 42 prosenttia torjuisi vapaan kouluvalinnan. Vaikka näkemykset jakautuvat, enemmistö (54 %) torjuu ajatuksen siitä, että kaikille oppilaille pitäisi opettaa samat asiat ilman mahdollisuutta painotuksiin – viitaten siihen, että yksilöllisyyden tukemisellekin halutaan antaa tilaa.

Myös huoli koulujen eriytymisestä on noussut esiin. Niukasti yli puolet (52 %) suomalaisista kannattaa sitä, että äidinkieleltään vieraskieliset oppilaat jaettaisiin nykyistä tasaisemmin eri kouluihin. Näkemyksellä on kannatusta yli puoluerajojen.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.