STTK: Suomella ei ole varaa nuorten kasvavaan pitkäaikaistyöttömyyteen
8.4.2025 06:30:00 EEST | STTK ry. | Tiedote
15–24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut rajusti. Tämän vuoden alussa pitkäaikaistyöttömiä nuoria oli yli 5000, kun vielä 2007 heitä oli noin 400. Ilmiötä ja sen ratkaisuja käsitellään STTK:n uudessa Policy Briefissä.
– Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on yli kymmenkertaistunut alle 20 vuodessa. Ilmiö on huolestuttava, niin näiden nuorten kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Suomella ei ole tähän varaa, huomauttaa STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö.
Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on myös syventynyt. Työttömyysjaksot eivät jää enää noin vuoden mittaisiksi, vaan vähintään kaksi vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on lisääntynyt ja heitä on jo noin tuhat.
Työn pitäisi olla oikeus myös nuorille
Oikeus työhön on turvattu perustuslaissa. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys kuitenkin kyseenalaistaa, onko näin myös käytännössä. Aiemmat nuorten työllisyyden edistämisen toimet, kuten nuorisotakuu, eivät selvästikään ole onnistuneet edistämään pitkäaikaistyöttömien nuorten työllisyyttä.
– Työ on oikeus -ajattelua täytyy vahvistaa. Sitä vahvistaisi esimerkiksi nuorisotakuun uudistaminen tai uusi työtakuu pitkäaikaistyöttömille nuorille. Samalla tulisi harkita aiempaa laveammalla tehtävällä toimivaa työllistämisen valtionyhtiötä, niin sanottua Työkanava 2.0, Sirviö ehdottaa.
Palkkatukea ei saa unohtaa
Vaikka vahvistuva talouskasvu on yksi keino osan pitkäaikaistyöttömien nuorien työllistämiseen, katse on silti suunnattava myös työvoimapalveluiden kehittämiseen. Työvoimapalveluiden resurssit on varmistettava ja nuorten pitkäaikaistyöttömien omia palveluprosesseja on tarvittaessa vahvistettava.
Myöskään muita perinteisempiä työvoimapalveluiden käytössä olevia keinoja, kuten palkkatukea, ei tule unohtaa. Palkkatuen käyttöä on rajoitettu erityisesti julkisella sektorilla, ja työllisyyspalveluiden siirron seurauksena palkkatuen käytössä on haasteita eri puolilla Suomea.
– Työ palkkatuen uudistamiseksi pitää aloittaa, jotta pitkäaikaistyöttömyyttä saataisiin vähennettyä. Palkkatukea voitaisiin uudistaa esimerkiksi siten, että sen avulla pystyttäisiin aidosti luomaan siirtymiä palkkatuetusta lyhytaikaisesti työstä pidempiin työsuhteisiin, Sirviö visioi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tom-Henrik Sirviöekonomisti
Puh:040 684 2251tom-henrik.sirvio@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
STTK: YT-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ei tuo säästöjä2.3.2026 13:49:24 EET | Tiedote
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi
STTK julkaisi kärkitavoitteensa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin: Sopimusyhteiskunta on palautettava, työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parannettava2.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. ─ Haluamme palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on lisättävä konkreettisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännössä se merkitsee osan tämän hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten perumista tai muuttamista. ─ Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on häikäilemättömästi heikennetty useilla lainsäädäntömuutoksilla. Näiden ryhmien oikeuksia ja suojaa on seuraavan hallituksen parannettava. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä määräaikaisten työ
STTK: Velkajarruun liittyvä sopeutustarve heikentää entisestään Suomen taloutta25.2.2026 09:48:07 EET | Tiedote
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on julkaissut väliraportin, jonka perusteella julkisen talouden lähivuosien sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Valtava sopeutustarve haastaa talouden kehitystä ja korostaa tarvetta valita sääntelyn puitteissa pienin mahdollinen sopeutus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme