STTK: Suomella ei ole varaa nuorten kasvavaan pitkäaikaistyöttömyyteen
15–24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut rajusti. Tämän vuoden alussa pitkäaikaistyöttömiä nuoria oli yli 5000, kun vielä 2007 heitä oli noin 400. Ilmiötä ja sen ratkaisuja käsitellään STTK:n uudessa Policy Briefissä.
– Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on yli kymmenkertaistunut alle 20 vuodessa. Ilmiö on huolestuttava, niin näiden nuorten kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Suomella ei ole tähän varaa, huomauttaa STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö.
Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on myös syventynyt. Työttömyysjaksot eivät jää enää noin vuoden mittaisiksi, vaan vähintään kaksi vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on lisääntynyt ja heitä on jo noin tuhat.
Työn pitäisi olla oikeus myös nuorille
Oikeus työhön on turvattu perustuslaissa. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys kuitenkin kyseenalaistaa, onko näin myös käytännössä. Aiemmat nuorten työllisyyden edistämisen toimet, kuten nuorisotakuu, eivät selvästikään ole onnistuneet edistämään pitkäaikaistyöttömien nuorten työllisyyttä.
– Työ on oikeus -ajattelua täytyy vahvistaa. Sitä vahvistaisi esimerkiksi nuorisotakuun uudistaminen tai uusi työtakuu pitkäaikaistyöttömille nuorille. Samalla tulisi harkita aiempaa laveammalla tehtävällä toimivaa työllistämisen valtionyhtiötä, niin sanottua Työkanava 2.0, Sirviö ehdottaa.
Palkkatukea ei saa unohtaa
Vaikka vahvistuva talouskasvu on yksi keino osan pitkäaikaistyöttömien nuorien työllistämiseen, katse on silti suunnattava myös työvoimapalveluiden kehittämiseen. Työvoimapalveluiden resurssit on varmistettava ja nuorten pitkäaikaistyöttömien omia palveluprosesseja on tarvittaessa vahvistettava.
Myöskään muita perinteisempiä työvoimapalveluiden käytössä olevia keinoja, kuten palkkatukea, ei tule unohtaa. Palkkatuen käyttöä on rajoitettu erityisesti julkisella sektorilla, ja työllisyyspalveluiden siirron seurauksena palkkatuen käytössä on haasteita eri puolilla Suomea.
– Työ palkkatuen uudistamiseksi pitää aloittaa, jotta pitkäaikaistyöttömyyttä saataisiin vähennettyä. Palkkatukea voitaisiin uudistaa esimerkiksi siten, että sen avulla pystyttäisiin aidosti luomaan siirtymiä palkkatuetusta lyhytaikaisesti työstä pidempiin työsuhteisiin, Sirviö visioi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tom-Henrik Sirviöekonomisti
Puh:040 684 2251tom-henrik.sirvio@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamisen ongelma on kitkettävä5.12.2025 12:05:42 EET | Tiedote
Hallitus asetti selvityshenkilön arvioimaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) ongelmia, vaihtoehtoisia toteuttamistapoja ja kehitystarpeita. Selvityshenkilö Jukka Rantala on saanut työnsä valmiiksi. Hän ehdottaa useita toimenpiteitä YEL-järjestelmän kehittämiseksi. STTK:n mielestä selvitys on tarpeellinen ja järjestelmän uudistaminen välttämätöntä, koska liian usein yrittäjät alivakuuttavat työtulonsa. - Siitä seuraa, että monella yrittäjällä on riittämätön sosiaaliturva. YEL-työtulon määrä vaikuttaa eläkkeen ohella muun muassa perhevapaaetuuksien, sairauspäivärahan ja työttömyysturvan tasoon. Alivakuuttaminen on ongelma myös julkiselle taloudelle, kun yrittäjien eläkkeitä kompensoidaan verovaroin vuosi vuodelta enemmän. Lisäksi alivakuuttaminen aiheuttaa häiriöitä työmarkkinoiden toimintaan: jos yrittäjän työtä vakuutetaan jatkuvasti työntekijän vastaavaa vakuuttamista alhaisemmalla tasolla, se ohjaa työn kysyntää epätasa-arvoisesti yrittäjätyöhön palkkatyön sijaan, puheenjohtaja Ant
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työntekijöiden oikeudet historiallisen heikolla tasolla2.12.2025 13:04:35 EET | Tiedote
ITUC on ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö, joka tekee työtä ihmisoikeuksien ja reilun työelämän puolesta koko maailmassa. Järjestö edustaa 191 miljoonaa palkansaajaa yli 169 maassa ja sillä on noin 340 jäsenjärjestöä. ITUC:n hallituksen kokous järjestetään 2.–4.12. Addis Abebassa, Etiopiassa. Järjestön strategian ja uudistamistyön pohjalta linjataan maailmanjärjestön tulevien vuosien toiminnan painotuksia. Kokouksen ytimessä on ITUC:n rooli työelämän rajussa muutoksessa, työntekijöiden oikeudet sekä turvallisuus, rauha ja demokratiakehitys koko maailmassa. ITUC:n tavoite on edistää työlainsäädännön kehitystä kansainvälisen työjärjestö ILOn puitteissa ja osallistua aktiivisesti globaaliin keskusteluun, joka liittyy yhteistyöhön johtavien teollisuusmaiden, YK:n, Maailman kauppajärjestö WTO:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n välillä. ITUC myös koordinoi palkansaajajärjestöjen apua vaikeissa oloissa perusoikeuksia puolustaville ammattiliitoille. STTK:n puheenj
STTK vähimmäispalkkadirektiivistä: Tuomiostuimen päätös vahvistaa työehtosopimusten tärkeän roolin11.11.2025 14:32:53 EET | Tiedote
Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan.
STTK:n hallitus: Työterveyshuollon heikentäminen johtaisi vakuutuspohjaiseen järjestelmään10.11.2025 13:11:21 EET | Tiedote
Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Vuonna 2022 työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä yli kuusi miljoonaa. STTK:n hallitus korostaa, että lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville eikä tätä perusperiaatetta saa rikkoa. - Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ennalta ehkäiseminen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuolto on parhaimmillaan työpaikkojen tärkeä kumppani työolojen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jos työterveyshuoltoa alettaisiin nakertaa, samalla saataisiin heittää hyvästit työntekijöiden toimintakyvylle ja sen myötä pidemmille työurille, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Työterveyshuoltoon tehtävät heikennykset merkitsisivät STTK:n hallituksen mielestä todennäköisesti siirtymistä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää. - Siinä voittajia olisivat vain yksityinen terveysbisnes
STTK Naisten palkkapäivänä: Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon31.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 2. marraskuuta. Se tarkoittaa, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme