Kuntavaaleissa äänesti ennakkoon yli neljännes äänioikeutetuista

Vuoden 2025 kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa.

Naiset olivat jälleen miehiä aktiivisempia: naisista äänesti ennakkoon 30,9 prosenttia ja miehistä 25,4 prosenttia. Erityisesti eläkeläiset tyypillisesti hyödyntävät ennakkoäänestystä.

Kolmessa kunnassa yli puolet äänioikeutetuista äänesti jo ennakkoon

Ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli kunnittain ja maakunnittain merkittävästi. Kolmessa kunnassa yli puolet äänioikeutetuista äänesti jo ennakkoon, mutta 36 kunnassa jäätiin alle 25 prosentin. Ääripäissä oli useita samoja kuntia kuin vuoden 2021 vaaleissa.

Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %

Heikoimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Korsnäs – 14,6 % Pyhäranta – 19,5 % Mustasaari – 19,8 % Pornainen – 20,0 % Mäntsälä – 20,1 % Pedersöre – 20,4 % Vantaa – 21,2 % Maalahti – 21,8 % Oulu – 21,8 % Laitila – 21,9 %

Ennakkoäänestysaktiivisuus ei kaikissa kunnissa ennakoi lopullista äänestysprosenttia. Esimerkiksi monissa Pohjanmaan ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa, kuten Korsnäsissä ja Pedersöressä, käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Mitä pienempi kunta, sitä aktiivisemmin äänestettiin

Ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli selvästi erikokoisissa kunnissa, joskin myös kuntakokoluokkien sisällä kuntien väliset äänestysaktiivisuuden äärivaihtelut voivat olla suuria.  

Mitä pienempi kunta, sitä aktiivisemmin äänestettiin. Alle 2 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti keskimäärin 34,0 prosenttia äänioikeutetuista ja 2 000–5 000 asukkaan kunnissa 32,5 prosenttia. Näissä kokoluokissa nähtiin myös vaalien ääripäät: pienimmän ennakkoäänestysprosentin kunta oli Korsnäs (14,6 %) ja suurimman Kolari (54,9 %).

Keskikokoisissa, 5 001–10 000 asukkaan kunnissa keskiarvo oli 30,3 prosenttia ja 10 001–20 000 asukkaan kunnissa 28,6 prosenttia. Isommissa, 20 001–50 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti keskimäärin 27,0 prosenttia, ja 50 001–100 000 asukkaan kunnissa 28,0 prosenttia. Yli 100 000 asukkaan suurissa kaupungeissa ennakkoäänestysprosentti jäi keskimäärin 27,5:een.

Ero aktiivisuudessa pienimpien ja suurimpien kuntien välillä on merkittävä: ero alimman ja ylimmän kokoluokan välillä on 6,5 prosenttiyksikköä.

Suurista pormestarikaupungeista Tampereella on ennakkoäänestetty ahkerimmin (33,1%), Turussa äänestämässä on tähän mennessä käynyt 30,8 ja Helsingissä 30,4 äänioikeutetuista.

Lappi ja Etelä-Pohjanmaa ennakkoäänestystilastojen kärjessä

Maakunnista vilkkainta äänestäminen oli Lapissa, jossa ennakkoon äänesti 32,3 prosenttia äänioikeutetuista. Myös Etelä-Pohjanmaalla (32,0 %) ja Pirkanmaalla (31,2 %) jäätiin vain hieman alle Lapin tason.

Vähäisintä ennakkoäänestys oli Pohjanmaalla (24,6 %), Kymenlaaksossa (24,9 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (25,2 %). Yksittäisistä kunnista korkein aktiivisuus mitattiin Kolarissa (54,9 %) ja matalin Korsnäsissä (14,6 %). Keskimääräinen ennakkoäänestysprosentti oli koko maassa 28,2.

Ennakkoäänestäminen oli mahdollista maalla, merellä ja maailman toisella laidalla

Vuoden 2025 kuntavaaleissa oli käytössä yhteensä 958 ennakkoäänestyspaikkaa. Äänestää saattoi kirjastoissa, kaupungintaloilla, virastoissa ja kauppakeskuksissa sekä liikkuvissa äänestyspisteissä – busseissa, saaristolautoilla ja jopa laskettelurinteessä.

– Kunnat ovat tehneet jälleen arvokasta työtä sen eteen, että äänestäminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja saavutettavaa. On hienoa, että monipuoliset äänestyspaikat ja kiinnostus vaikuttaa oman kunnan asioihin näkyvät aktiivisuudessa, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

– Esimerkiksi TOP 10 eniten ennakkoäänestyskunnissa Kolarissa, Pellossa ja Kustavissa on voinut äänestää myös äänestysautossa. Savukoskella puolestaan äänensä pystyi jättämään myös Sandran puodissa.

Kunnissa oli tarjolla keskimäärin kolme ennakkoäänestyspaikkaa, mutta vaihtelu oli suurta. Helsingissä paikkoja oli 35, kun taas 114 kunnassa ennakkoäänestys järjestettiin yhdessä paikassa.

– Erityisesti pitkien etäisyyksien kunnissa, joissa on ollut käytössä äänestysbussi tai vastaava, on todennäköisesti nostanut erityisesti monien Lapin kuntien ennakkoäänestysaktiivisuutta.

Kuntavaalit koetaan tärkeiksi vaaleiksi

Suomalaiset kokevat äänestämisen tärkeimmäksi tavaksi vaikuttaa oman kunnan asioihin, ja äänestysvarmuus on korkeinta johtavassa asemassa olevilla, yliopistotutkinnon suorittaneilla, kunnassa yli 20 vuotta asuneilla, kunnallisessa organisaatiossa työskentelevillä sekä usean aikuisen talouksissa asuvilla. Myös ruotsinkieliset ja naiset ilmoittavat tavanomaista suurempaa äänestysvarmuutta Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksessa syksyllä 2024.

Sen sijaan epävarmimpia äänestäjiä ovat työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat, kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet, yksinhuoltajat sekä haja-asutusalueilla asuvat.

Vaikka kunta- ja aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, suomalaisten kiinnostus aluevaaleja kohtaan oli heikompaa myös syksyllä 2024 toteutetussa Kuntalaistutkimuksessa. Samaa näyttää aluevaalien ennakkoäänestysprosentti 27 %, joka on 1,2 prosenttiyksikköä kuntavaaleja alhaisempi.

– Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom.

Vuoden 2025 kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025. Vaalien tulos vahvistetaan 16.4.2025.

* Ennakkoäänestystiedot on poimittu viimeisen ennakkoäänestyspäivän iltana klo 21 ja ne voivat vielä hieman muuttua.

Katso tarkemmat koonnit liitteenä olevasta diakoosteesta.

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom

tutkimuspäällikkö

puh. +358 50 337 5634

marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lue lisää:

Peräti 82 prosenttia aikoo äänestää kuntavaaleissa - vaalien merkitys koetaan entistä tärkeämmäksi | Kuntaliitto.fi

Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa? | Kuntaliitto.fi

Kuntavaalit